Miten saada hänet

Miten saada tyttöystävä? Juttele tytöille, joilla on samat mielenkiinnon kohteet. Keskity niihin tyttöihin, jotka vaikuttavat olevan yhteensopivia sinulle. Mieti omia tavoitteitasi, kiinnostuksen kohteitasi, harrastuksiasi ja persoonallisuuttasi. Sinun ei tarvitse löytää tyttöä, joka on täsmälleen samanlainen kuin sinä. Näin voit saada hänet takaisin 13.10.2009 klo 13:55 Ensimmäiseksi sinun tulee selvittää itsellesi, onko sinulla oikeasti tunteita entistäsi kohtaan ja ovatko suhteen päättymiseen johtaneet syyt edelleen olemassa. Jos haluat saada hänet murehtimaan sinun menettämistä, tee jotain kieroja juttuja osoittaaksesi hänelle, että sinulla on myös muita vaihtoehtoja. Kun hyvännäköinen mies kävelee ohitsesi, katso häntä syvälle silmiin ja tarkkaile häntä, mutta varmista, että puolisosi näkee tämän. 4. Saa hänet tarvitsemaan sinua. Jos haluat hänet ikuisesti itsellesi, sinun tulee olla hänelle kaikki kaikessa. Kun hän tarvitsee ystävää, sinun tulee olla sellainen. Kun hän tarvitsee jonkun, jonka kanssa katsoa matsia, sinun tulee tehdä se. Sinun tulee olla rakastaja, ystävä, tukija ja harrastuskaveri – kaikki yhdessä paketissa. Miten saada takaisin parisuhde, jonka ei olisi pitänyt päättyä ... Kun tunnet itsesi vahvaksi ja elät tyydyttävää elämää ilman entistä kumppaniasi, silloin voit nähdä hänet uudelleen. Mikäli siis todella haluat. Se saattaa tuntua ristiriitaiselta, mutta on oikeasti erittäin terveellistä. Miten saada poikaystävä – etene hitaasti. ... Saa hänet ihastumaan itseesi Yritä saada hänet tuntemaan olevansa elossa ja paras mahdollinen itsensä. Kaikki haluavat olla ihmisen seurassa, joka saa heidät tuntemaan itsensä paremmaksi ihmiseksi. Se saa meidät tuntemaan itsemme hyviksi ja pystyvämme olemaan hyviä niin halutessamme.

Natsi-Saksa ja kirkot 📷 Hakaristi oli natsien tärkein tunnus.

2020.05.15 13:04 Skinigirl80 Natsi-Saksa ja kirkot 📷 Hakaristi oli natsien tärkein tunnus.

Natsi-Saksa ja kirkot

📷
Hakaristi oli natsien tärkein tunnus.
Kansallissosialistinen puolue (Nationalsozialistische Deutsche Arbeiterpartei, NSDAP) tuli suurimmaksi puolueeksi vuoden 1932 valtiopäivävaaleissa ja seuraavana vuonna 1933 puolueen johtajasta Adolf Hitleristä tuli valtakunnankansleri. Natsit ottivat nopeasti kaiken vallan itselleen.
Kansallissosialistinen puolue oli ohjelmassaan julistanut asennoituvansa positiivisesti kristinuskoon ja kirkkoihin, mikäli ne eivät vaarantaneet valtion olemassaoloa tai sotineet germaanisen rodun moraalikäsitystä vastaan (s. 23).
Kansallissosialistinen liike alkoi jo 1920-luvun lopussa saada yhä suurempaa kansansuosiota. Myös monet evankelisen kirkon papit perinteisten saksalais-kansallisten näkemystensä pohjalta kannattivat kansallissosialistista liikettä. He odottivat,että se toisi isänmaalle ja kirkolle uuden tulevaisuuden ja poistaisi ensimmäisen maailmansodan jälkeisen Versaillesin rauhan aiheuttaman häpeän (s. 23). Kristinuskon suurimpana vaarana pidettiin kommunismia, joka oli Neuvostoliitossa julmasti vainonnut kristinuskoa ja kirkkoja (lisätietoja Neuvostoliiton kirkojen vainoista täältä). Kansallissosialistinen liike nähtiin tärkeänä tekijänä kommunismin vastaisessa taistelussa. Myös ulkomailla monet näkivät, että Hitler oli pelastanut Saksan kommunismilta (s. 26). Hitler opetti myös uhrautumista ja sitä monet pitivät kristillisenä piirteenä. Hitler ei kuitenkaan opettanut uhrautumista Laupiaan samarialaisen hengessä, vaan yksilön uhrautumista kansan ja rodun puolesta.
📷📷
Natsi-ideologian ja kristinuskon törmäys.
Kansallissosialistinen puolue alkoi organisoida omia evankelisia kannattajiaan. Vuonna 1932 ne järjestäytyivät kirkon sisällä olevaksi kansallissosialistisen puolueen peitejärjestöksi nimellä "Saksalaisten kristittyjen uskonliike" (siitä käytetään tällä sivulla myöhemmin lyhyempää nimeä "Saksalaiset kristityt").
"Saksalaiset kristityt" vaati taistelua kansan- ja uskonnonvastaista marxilaisuutta vastaan. Myös katolista Zentrum-puoluetta vastaan hyökättiin. "Saksalaiset kristityt" korosti rodun, kansallisuuden ja kansakunnan merkitystä Jumalan säätämänä elämänjärjestyksenä. Liike hylkäsi myös pasifismin (rauhanaatteen). Liike ilmoitti kannattavansa elävää tekojen kristillisyyttä sekä rotutietoista saksalaiseen Luther-henkeen¹ perustuvaa työtä kotimaassa. Tavoitteeksi asetettiin yhtenäinen valtakunnankirkko, jolla olisi yksi johtaja (myöhemmin valtakunnanpiispa). (s. 23-24)
¹Martti Luther uskoi 1500-luvulla ensin, että juutalaiset kääntyisivät protestanttiseen kristinuskoon. Tätä varten hän julkaisi kirjan "Että Jeesus Kristus on syntyperäinen juutalainen" (1523). Kun näin ei käynyt, kirjoitti hän vanhoilla päivillään jyrkän juutalaisvastaisen teoksen "Juutalaisista ja heidän valheistaan" (1543). Tätä Lutherin teosta painettiin ahkerasti Natsi-Saksassa.
"Saksalaiset kristityt" alkoi kaapata valtion avulla kirkon johtopaikkoja itselleeen kesällä 1933. Kirkon omia hallintoelimiä hajotettiin, kirkon johtavia kirkonmiehiä erotettiin ja heidän paikkansa täytettiin "Saksalaisten kristittyjen" luottamusmiehillä. Hitlerin henkilökohtainen luottomies, sotilaspastori Ludwig Müller miehitti SS-miesten avulla kirkkoliiton huoneiston ja otti omavaltaisesti johdon. Hieman myöhemmin olleissa kirkollisissa vaaleissa koko kansallissosialistisen puolueen propagandakoneisto asetettiin "Saksalaisten kristittyjen" tueksi. Vastaliikkeeltä estettiin vaalipropagandan teko jopa väkivalloin. "Saksalaiset kristityt" saivatkin 2/3 äänistä. (s. 46)
📷
Pian seurasi kansallissosialistisen puolueen rotuoppien soveltamista kirkkoon: ei-arjalaista rotua olevat tai heidän kanssaan naimisissa olevat eivät saaneet olla pappeina tai kirkon virkamiehinä (s. 47).
Eräässä paikallissynodin kokouksessa ruskeisiin paitoihin pukeutuneet "Saksalaiset kristityt" ottivat raikuvin heil-huudoin ja Hitler-tervehdyksin vastaan synodin puheenjohtajan puheen, jossa ylistettiin kansallissosialistista vallankumousta ja julistettiin saksalaista uskoa. Kokouksen enemmistö hyväksyi myös hurraten arjalaislain soveltamisen kirkkoon ja torjui pilkkahuudoin vähemmistön huomautukset lain kristinuskoa loukkaavasta luonteesta. Kokous päättyi Saksan kansallislauluun ja Horst Wesseliin (natsien laulu). (s.49)
"Saksalaisten kristittyjen" äärilinja vaati marraskuussa 1933 arjalaislain johdonmukaista täytäntöönpanoa Saksan kirkossa, ei-saksalaisten pappien erottamista, Vanhan testamentin poistamista käytöstä sekä Uuden testamentin säilyttämistä vain siltä osin, kuin se vastasi saksalaista henkeä. Kristinusko tuli puhdistaa juutalaisen Paavalin synti-käsityksestä ja luotava sen sijaan saksalaisuutta vastaava uskonto, jonka pääsisältönä oli sankarillinen Jeesus-hahmo ja ylvästietoinen ihminen. Juutalaiset tuli erottaa Saksan kansalliskirkosta. Valtakunnanpiispa Müller vastusti näitä ääriajatuksia ja erotti niiden kärkkäimmän esittäjän tohtori Krausen. (s. 72-73)
Joulukuussa 1933 evankelisen kirkon nuorisotyö päätettiin alistaa Hitler-Jugendin toimintaan. Katolinen nuorisotyö jäi vielä itsenäiseksi. (s. 82)
Kristinuskosta kiinni pitävät papit muodostivat vuonna 1933 "Papiston hätäliiton". Valtakunnanpiispa Müller erotti valtiollista poliisia apuna käyttäen joukon Papiston hätäliiton johtavia miehiä viroistaan. (s. 87) Niskoittelevia kirkon johtajia vastaan käytettiin myös salaisen poliisin salaa nauhoitettuja puheluja. (s.90) Eräät vastustavat piispat joutuivat poliisin valvomaan kotiarestiin. (s. 144)
"Saksalaisia kristittyjä" vastustaneet perustivat Tunnustuskirkon, mutta se jäi hajanaiseksi. Reformoidut olivat jyrkästi totalitaarisen valtion herruuspyrkimyksiä vastaan, mutta luterilaiset olivat jonkinverran myönteisempiä valtiota kohtaan. (s. 176) Miten toimia, kun Raamatussa kuitenkin sanotaan:
"Jokaisen on suostuttava esivaltansa alaisuuteen. Eihän ole esivaltaa, joka ei olisi Jumalalta peräisin." (Room 13:1)
Jyrkän linjan tunnustuskirkollinen, luterilainen pastori Bonhoeffer julisti tunnustuskirkon ainoaksi todelliseksi kirkoksi, jonka ulkopuolella ei ole pelastusta. (s. 192) Bonhoeffer oli tunnustuskirkon jatkokoulutuslaitoksen johtaja.
📷
Natsihallinnon ote tiukkenee. Marttyyrikirkko.
Monet natseja vastustaneet tunnustuskirkon johtomiehet ja papit pidätettiin ja heitettiin keskitysleireille kesällä 1937. Kuuluisin silloin pidätetyistä oli Martin Niemöller, joka oli tunnustuskirkon johtajia. (s. 220) Münchenin lähellä olevalla Dachaun keskitysleirillä oli oma "Pfarrerparak", pappien parakki.
Vuonna 1938 kirkollisministeriö ja salainen poliisi kielsivät papeilta passit, jotta yhteydenpito muihin kirkkoihin katkeaisi. (s.221)
Salainen valtionpoliisi, Gestapo, sulki Bonhoefferin johtaman seminaarin ensin vuonna 1938 ja lopullisesti vuonna 1940. Bonhoeffer karkotettiin Berliinistä ja asetettiin ensin puhekieltoon ja myöhemmin kirjoituskieltoon. Bonhoeffer liittyi Hitleriä vastustavaan vastarintaliikkeeseen. Bonhoeffer pidätettiin keväällä 1943 ja vietiin Flossenbürgin keskitysleiriin. Siellä hänet teloitettiin 9.4.1945 eli alle kuukausi ennen natsi-Saksan antautumista.
Kartta natsi-Saksan keskitysleireistä .
Vastarintaliikkeessä olevat papit ja kristityt olivat suuren moraaliongelman edessä. Saksan sotilaat olivat vannoneet uskollisuudenvalansa suoraan Hitlerille. Näin ollen pelkkä Hitlerin pidätys ja vallankaappaus ei onnistuisi. Hitler olisi pakko tappaa. Mutta saako kristitty olla mukana tappamassa valtionpäämiestä, toista ihmistä? Vai onko olemassa jopa velvollisuus tappaa paha ja julma tyranni?
📷📷
NATSI-IDEOLOGIA
KRISTINUSKO
Oma kansa ja rotu jumalana.Kolmiyhteinen Raamatun Jumala.Kaitselmus.Persoonallinen Jumala, joka rakastaa ihmisiä.Saksalainen sodanjumala.Ylikansallinen rauhanjumala.Veri, rotu ja kansallinen herätys.Lähimmäisenrakkaus ja ihmisten tasa-arvo yli valtioiden ja kansojen rajojen.Arjalaiset korkeimpia, slaavit alempia, mustat alhaisia ja juutalaiset syöpäläisiä."Yhdentekevää, oletko juutalainen vai kreikkalainen, orja vai vapaa, mies vai nainen, sillä Kristuksessa Jeesuksessa te kaikki olette yksi." Gal 3:28Jeesus kuoli juutalaisten syntien vuoksi.Jeesus kuoli koko maailman syntien vuoksi.
📷
SS-miehen hauta.
Kansallissosialististen iskujoukkojen SS:n jäsenet eivät käyttäneet haudalla kristittyjen ristiä. SS vastasi juutalaisten joukkomurhasta (eli joukkotuhonnasta). Noin kuusi miljoonaa juutalaista kuoli natsi-ideologian uhreina 1930- ja varsinkin 1940-luvulla.
📷📷
Juutalaisten oli käytettävä aina vaatteissansa keltaista Daavidin tähteä.
Kartta natsi-Saksan keskitysleireistä .
VANKIEN TUNNISTEET KESKITYSLEIRILLÄ Esimerkiksi seuraavia ryhmiä ei hyväksytty natsi-Saksassa:
📷Poliittisten vankien merkki (esim. kommunistit ja sosialidemokraatit, ay-aktiivit ym.)📷Epäsosiaalisten merkki (tarkoitti käytännössä romaneja)📷Homoseksuaalien merkki📷Jehovan todistajien merkki (Bibelforscher)
Hitlerin ajattelun piirteitä teoksesta "Taisteluni": ("Mein Kampf", 1925-1926). Suomennos vuodelta 1941.
Hitler Wienin kaupungista, sellaisena kuin se oli ennen ensimmäistä maailmansotaa: Se rotujensekoitus, joka oli nähtävissä pääkaupungissa, tuntui vastenmieliseltä, samoin vastenmieliseltä koko kansojen sekamelska - tshekkejä, puolalaisia, unkarilaisia, ruteeneja, serbialaisia, kroaatteja jne. -, mutta kaikkien näiden lomassa ihmiskunnan ikuisina mätäbakteereina - juutalaisia ja taas juutalaisia. ( I / sivu 145)
Monet kerrat kiusasi mieltäni ajatus, että jos Kaitselmus olisi asettanut..." ( I / sivu 218)
Hitlerin näkemys Saksan sortumisen syystä ensimmäisessä maailmansodassa: Kun ei noina kohtalonpäivinäkään sisäistä vihollista² nähty eikä huomattu, kaikki ulkoinen vastarinta oli turhaa, eikä Kaitselmus antanut palkintoaan voittoisalle miekalle, vaan noudatti ikuisen palkan ja koston lakia. ( I / sivu 384) ²pasifistis-marxilainen herpautuminen
Hitler vuoden 1916 Saksasta: Vielä surkeammat olivat olot talouselämässä. Siellä Juudan kansa oli käynyt tosiasiallisesti "välttämättömäksi". Hämähäkki alkoi hitaasti imeä verta kansan suonista. ( I / sivu 224)
Synti omaa verta ja rotua vastaan on tämän maailman perisynti ja siihen antautuvan ihmiskunnan loppu. ( I / sivu 288)
Koko opetus on niin ollen suunniteltava sillä tavalla, että poikien vapaa-ajat käytetään hyödylliseen ruumiin kunnostamiseen. Heillä ei ole oikeutta vetelehtiä noina vuosina joutilaina, maleksia kaduilla ja elokuvissa, vaan heidän on muun päivätyönsä päätyttyä terästettävä ja karaistava nuorta ruumistaan, jottei itse elämä aikanaan havaitsisi sitä liian pehmeäksi. ( I / sivu 293-294)
Yksilöllisen vapauden oikeus väistyy rodun säilyttämisvelvollisuuden tieltä. ( I / sivu 295)
Arjalaisten jyrkin vastakohta ovat juutalaiset. ( I / sivu 348)
Hitler juutalaisista: He ovat ja pysyvät luonteenomaisina loisina, kuokkavieraina, jotka vahingollisten bakteerien tavoin leviävät yhä laajemmalle... ( I / sivu 354)
Kuvien teko, tekstit ja internetsivun teko: Timo Muola
LÄHTEET: Adolf Hitler: "Taisteluni" ("Mein Kampf", 1925-1926). Suomennos vuodelta 1941. Eino Murtorinne: "Risti hakaristin varjossa". Kirjayhtymä 1972. Tällä värillä merkityt sivunumerot viittaavat "Risti hakaristin varjossa" -kirjan sivuihin.
KYSYMYKSIÄ
  1. Millä keinoilla kansallissosialistit pyrkivät valtaamaan kirkot itselleen?
  2. Miksi monet kristityt ja papit tervehtivät aluksi (1920-luvun lopussa ja 1930-luvun alussa) kansallissosialistista liikettä iloiten?
  3. Miten kristinuskosta kiinni pitävät kristityt ja papit toimivat?
  4. Miten natsi-Saksa toimi kristinuskosta kiinni pitäviä kristittyjä ja pappeja vastaan?
  5. Keitä kansallissosialistit eivät hyväksyneet ja siksi heitettiin keskitysleireille?
  6. Miten natsi-Saksan kansallissosialistien ja Neuvostoliiton kommunistien suhtautuminen kirkkoon erosivat toisistaan? (Neuvostoliiton tilanne)
  7. Miten kansallissosialistinen ideologia ja kristinusko eroavat toisistaan?
  8. Millaisia ajatuksia Adolf Hitlerillä oli Jumalasta? Mitä nimeä Hitler käyttää Jumalasta?
  9. Pohdi, saako kristitty ottaa osaa vastarintaliikkeeseen, jonka tarkoitus on valtionpäämiehen, toisen ihmisen tappaminen? Onko pahan tyrannin tappaminen oikeutettua? Pohdi kysymystä ja perustele näkemyksesi.
  10. Kuinka pitkään kristityn tulee olla kuuliainen esivallalle? Milloin tulee raja vastaan? Mitä kristityt eivät enää voi eivätkä saa hyväksyä?
Natsismi, fasismi ja äärikansallisuus
Kommunistinen Neuvostoliitto ja ortodoksinen kirkko 1900-luvulla
TAKAISIN KIRKKOHISTORIA-SIVULLE
TAKAISIN PÄÄSIVULLE......
submitted by Skinigirl80 to vastarinta [link] [comments]


2020.03.07 08:54 penttihille80 Nikke-papan sotaretki-muistelmat

Eilisen päiväkirjan innoittamana oman papan sotamuistelmat, julkaisen sellaisenaan kuin hän kirjoitti, mietin mm. nimien sensurointia mutta jääköön, ties vaikka joku löytää sukulaisensa
Oikeastaan olisi pitänyt tarttua kynään jo neljäkymmentä vuotta sitten, olisi ollut tarkemmin muistissa tapahtumia 45 –vuoden takaisista ”sekasortoisista” ajoista, mutta mitä on jäljellä muistissa, tulkoon ne tallennettua.
Vuoden 1943 syyskuun 14 päivänä oli 1925 loppuvuodesta (1.7. – 31.12) syntyneet määrätty kutsuntaan kunkin kotipitäjän kirkonkylään, minut Salmiin, kuuden muun Käsnäselkäläisen kanssa. Metsäpellon Jussi ja minä jouduimme Lappeenrantaan jv. kk. 3:een, sen toiseen komppaniaan, ei ole muistissa minne ne toiset neljä passitettiin. Palvelukseen astumispäivä oli 13.10. –43, joten 18 vuotta täyttyi ensimmäiseen herätykseen.
Varusteet eivät siihen aikaan olleet kovin korkeatasoisia, minunkin asetakkia, malli 91, olisi voinut yhtä hyvin pitää manttelina, sillä sen verran se ylti polven alapuolelle.
Koulutus oli silti ankaraa ja oppilaat (au –opp.) innokkaita simputtamaan. Upseerit ja aliupseerit olivat etupäässä hyökkäysvaiheen aikana haavoittuneita, jotka oli vapautettu rintamapalveluksesta, heistä suurin osa oli asiallisia kouluttajia, mm. meidän joukkueenjohtaja (4. Joukkue) ylikersantti (nimi ei muistissa) sanoi joskus: otetaanhan tauko, turhaanhan minä teitä höykytän, kun joudutte rintamalle, niin kuolette kuitenkin.
Komppanian päällikkö ltn. Puttonen vaati sotilaallisuutta, mutta ei mitenkään erikoisen ankara. Lauantaisin oli marssipäivä ja illalla sauna. Ensimmäinen marssi oli vain 5 km, mutta ne jatkuivat myöhemmin aina 20 km:n. Oli toinen tai kolmas marssi, kun kasarmille palattua komppanian päällikkö käski minun tulla upseerikerholle hänen asunnolleen ruokailun jälkeen. Tietenkin se vähän jännitti, että miksiköhän? No, kun menin sinne niin selvisihän se. ”Olen ajatellut tehdä Teistä lähetin, mutta minun lähettini tulee olla ehdottoman sotilaallinen kaikissa tilanteissa. Sen voitte osoittaa koeaikana”.
Kolmannen komppanian päällikkö asui samassa huoneessa, eikä hänellä ollut omaa lähettiä, joten minun piti petata hänenkin peti. Oli siinä ainakin se hyöty, että löytyi sopivat varusteet, joihin sisältyi aivan uusi mantteli.
Aamupäivän aikana sain tehdä petaukset ja siivoukset, mutta iltapäivällä piti osallistua palvelukseen, marssille ei enää tarvinnut osallistua, marssillehan lähdettiin aina aamusta.
Joulun alla kerran kysyi kp. että haluaisinko minä joululomalle. Vissiin tuli oltua aina sotilaallinen, koska vain kaksi muuta koko komppaniasta pääsi jouluksi kotiin, viikoksi lomalle.
Talvella –44 venäläinen pommitti joskus Lappeenrantaakin, mutta ilmahälytyksiä oli sitäkin useammin ja miltei aina yöllä. Ilmahälytyksen saatua kaikki kasarmit tyhjennettiin, oli juostava noin puolentoista kilometrin päähän leirikentän maastoon. Sinne jouduttiin menemään joskus yöllä ilman ilmavaaraa.
Kerran tapahtui niin, että eräänä yönä yhdellä Suistamon kolmannen joukkueen pojalla katosi 500 mk seteli. Alkuun ylimääräiset herätykset keskittyi 3. joukkueeseen ja syyllistä haettiin leirikentän maastossa. Metsäpellon Jussi oli 3. joukkueessa, Jussilla oli aina rahaa, minäkin olin joskus lainannut häneltä ja jouduin todistamaan, että sillä on ollut rahaa ennenkin. Toinen ”rahamies” samasta joukkueesta oli Semi Aleksi. He joutuivat iltaisin täyspakkaus mukana oppilastupaan, jossa heidän oma ryhmänjohtajansa, oppilas Liukkonen koitti maahan ylös, kyykkyyn käy, kivääri niskan päälle vie, menetelmällä saada tunnustamaan jommankumman. Lopulla joutui leirikentälle nimenomaan yöllä koko komppania hakemaan syyllistä. Toista viikkoa kesti, ennen kuin 3. Joukkueen johtaja vänrikki Veljo sai syyllisen selville. Se oli juuri tuo oppilas Liukkonen, joka Jussia ja Semin Aleksia simputti. Ei tainnut tulla aliupseeria siitä oppilaasta.
Ruoka ei silloin ollut kovin ”kasevaa” eikä sitä ollut riittävästi. Pöydän päässä oli keittopata, josta pöydän vanhin jakoi sen lautasille, leipä ja muut mahdolliset tykötarpeet oli jaettu valmiiksi jokaisen kohdalle.
Kevättalvella Mannerheim kävi pitämässä koulutustarkastuksen, kyseli muutamilta asioita, minun vierellä olevalta kysyi: riittääkö sotilaalla ruoka? ”Riittäähän se kun joka viikko saa kotoa paketin” ”onko Teillä niin varakas koti?” ”No eihän ne tänne minua nälkään tapa”. Kumma kyllä annokset sen jälkeen suurenivat.
Huhtikuussa tuli aika meidän siirtyä Viipuriin Htk:n, (Henkilötäydennyskeskus) siellä meidät majoitettiin Sorvalin kasarmille, osa vietiin muualle, koska Metsäpellon Jussi ei ollut siellä, enkä häntä nähnyt myöhemmin kannaksellakaan. Sen sijaan Sorvalissa tapasin Pyhännän Ahokylästä evakkoajalta tutun Toivo Kärkkäisen, hänkään ei ollut kannaksella samassa porukassa. (Pitääpä käydä Kärkkäiseltä kyselemässä, että minkälaiseen ”savottaan” hän joutui, kun lähdettiin Viipurista).
Viipurissa ei pidetty koulutusta. Käytiin mottimetsässä, polttoaineesta oli silloin kova pula, autolla vietiin ja tuotiin noin 10km päähän, kaksi mottia oli päivän urakka, mutta jos teki enemmän, niin ”lopuista” maksettiin käypä palkka.
Mottisavotan jälkeen jouduin minä ”saunamajuriksi” Tervaniemeen (Viipurin linnan vastapäätä). Tervaniemessä oli myös Htk, jonne aina kokoontui kannaksen armeijakunnan sotilaita sairaalasta tai muuten pitempään etulinjasta pois olleita. Se oli parakkisauna jonka toisessa reunassa oli ”täikaappi”. Kaikkien saunassa kävijöiden piti viedä kaikki vaatteet täikaappiin, sinne piti eräänlaisella ”separaatilla” veivata kiukaan päältä lähtevää putkea myöten kuumaa ilmaa ja pitää kaappi-ilma 90C 30 min. Kaksi miestä kerralla oli ”majurina”, johon sisältyi tietenkin myös saunan lämmittäminen.
Kesäkuun 1944 alussa pääsin lomalle ensimmäisen kerran sitten joulun. Mikko –veli tuli myös lomalle samaan aikaan, noin vuorokauden olimme yhtä aikaa kotona, ennen kuin lomani päättyi. Paluumatkalla kuulin jo, että venäläinen on hyökännyt valtavalla voimalla suomalaisten asemia vastaan ja että Kannaksen armeijakuntien miesten (lomalaisten) on välittömästi palattava yksikköihinsä.
Seuraavana iltana vähää ennen hiljaisuutta päivystäjä haki minut puhelimeen. Mikko soitti Tervaniemen Htk:a sanoi olevan menossa jo Kannakselle. No minä lähdin heti Tervaniemeen (Sorvali – Tervaniemi väli noin 2 km) pääsin Neitsytniemen kohdalle, tuli ilmahälytys, jolloin ei olisi saanut liikkua. Lähempänä Tervaniemeä vastaan tuli katupartio. Selitin vetäjälle asian, antoi mennä, sanoi; mutta suojaudu jos pommitus alkaa. Ei tainnut sillä kertaa tulla pommitusta. Kun menin Tervaniemeen kentällä oli ainakin 2000 miestä. Mietin hetken miten tuolta löytyy Mikko. Parakin eessä oli muutamia upseereita antamassa tilannekatsausta, menenpä sinne. No Mikko hoksasi minut ja tuli sinne. Lomalta mentyä sain 2:n viikon muona- ja ostotupakat, kun on silloin polttanut, niin vein ne Mikolle. ”Ei tämä mylläkkä kauan kestä, siksi lähdin kesken loman (vaikka oli mennyt naimisiin silloin vuoden vaihteessa) että paremmin pääsen lomalle uudestaan, kun tilanne rauhoittuu” sanoi hän.
Seuraavana iltana (10. 6. koska läpimurto alkoi 9.6. aamulla) meidät otettiin Viipurin tavara-asemalle ja lastaus kannakseen matkaa varten alkoi. Kun melkein kaikki olivat jo vaunuissa (härkävaunut) alkoi valtava pommitus. Minä ja noin joukkueen verran muita olimme vielä laiturilla. No siitä vaan laiturin viereen radalle, oli ainakin toiselta sivulta hyvä sirpalesuoja, kun laiturin reuna oli graniittia. Pommitus kesti noin kaksi tuntia, laivue toisensa jälkeen toi ”terveisiä”, ratapiha oli yhtenään valaistu valopommien avulla.
Mukavaa katseltavaa se mahdollisesti olisi ollut jostakin etempänä, mutta pelottavaa kun itse on maalitauluna (olikohan naapurille mennyt tieto, että täällä lastataan apuvoimia Siiranmäen puolustajille). No, yhteenkään vaunuun ei tullut täysosumaa, montako kuoli sirpaleista, sitä emme saaneet tietää. Sen sijaan radan saivat poikki.
Kuljetuksen johtaja (vääpeli) komensi meidät maantielle ja marssirivistöt kuntoon. Maantielle oli noin 700 m matka suopeltoa (Viipurin tavara-asema on suota). Noin sadan metrin päässä putosin levän peittämään suonsilmäkkeeseen kaulaa myöten, jalat ei yltäneet pohjaan, mutta kiväärin avulla pääsin pois. Tielle päästyä menin vääpelille kertomaan (ja näkyihän se, kun vesi tippui manttelista) tapauksen. ”Ei ole muuta mahdollisuutta, hännille vaan, marssitaan Karhusuon pysäkille”. Se oli jo aamuyötä kun pääsimme Karhusuolle. Vääpeli komensi meidät hajaantumaan kuusikkoon. Minä koputtelin pysäkkirakennuksen ovea. Tulihan sieltä junanlähettäjä aukaisemaan, mutta ei päästänyt sisälle, sanoi ettei ole lupa päästää sisälle ketään. Se yö oli tavallista kylmempi, mutta nuotiotakaan ei saanut tehdä.
Jalasjärveltä saatu jatkokoulun päästötodistus lompakossa oli ottanut vähän väriä ja liimattavaakin siihen tuli, kun teknillisen koulun hakupapereita varten tehtiin jäljennöstä, kouluun mentyähän piti näyttää alkuperäiset.
Seuraavana päivänä tuli Kannakselta päin juna ja iltapäivällä matka jatkui. En muista, että annettiinko Sorvalista lähdettäessä mitään syötävää, mutta vaunuun johon menimme, siellä olleet vanikanpalaset keräsimme talteen.
Iltamyöhäsellä olimme Valkjärven asemalla. Siellä suurin osa otettiin kuorma-autoihin. Noin komppanian verran meitä jäi jatkamaan matkaa marssien kohti Siiranmäkeä. Aamupuolella yötä oli levähdystauko, noin kaksi tuntia. Ensimmäisen kerran saimme kuulla, miten kranaatit ujeltavat. Kun aamulla jatkettiin matkaa, alkoi tulla yksittäisiä ”marjamiehiä” vastaan (marjamiehiksi sanottiin niitä, jotka tiukanpaikan tullen lähtivät karkuun, mutta palasivat myöhemmin takaisin. Käpykaartilaisia olivat ne, jotka karkasivat eivätkä palanneet, ennen kuin rauhan tultua). He sanoivat; ”älkää hyvät pojat menkää sinne”. No me tietenkin mentiin sen vääpelin vetämänä, joka lähti Viipurista. Ennen puoltapäivää vissiin tuli tieto ylempää, käännyttiin takaisin sinne mistä tultiin.
Maataistelukoneetkin alkoivat meitä seuraamaan puidenlatvojen yläpuolella lentäen, peltoaukioiden ylitys toisinaan oli ryömimistä ravin pohjia myöten (maataistelukoneet tuli ensikerran mukaan koko sodan aikana Kannaksen suurtaistelujen alettua 9.6.-44).
Syötävää emme saaneet mistään, kun ei oltu vielä minkään yksikön ”muonavahvuudessa”. Erästä ETP:aa (elintarvikkeiden täydennyspaikka) juuri lastattiin autoihin siirrettäväksi edemmäksi. Sain vohkittua 2,5 kg puulaatikollisen juustoa, jotkut onnistuivat saamaan koirakeksiä, ennen kuin lastaajat huomasivat. No muutamille riitti sentään jotakin suolenmutkaan.
Saimme tietää, että Siiranmäki on jätetty ankaran painostuksen vuoksi. Niistä kavereista, jotka otettiin autoon, osa ei palannut takaisin elävänä, sillä he kerkesivät melkein vuorokauden olla siellä ”mylläkässä”, joten mahtoi olla tuurintynkää, kun ”etenimme” marssien.
Illansuussa tulimme Punnukseen. Vääpeli komensi meidät tien vieressä olevaan pusikkoon hajaantumaan. Järvilaakson Mikko oli toisella puolella puskaa. Sovittiin, että jos nukahdamme ja toinen kuulee kokoontumisesta, niin herätetään. Naapurin tiedustelukone seurasi meidän ”hajaantumista” ja eipä aikaakaan, kun maataistelukoneet alkoivat ”suolaamaan” pusikkoa ja niitä oli monta kymmentä, ellei satoja. Kun rätinä oli ohi niin minä kuin muutkin tietenkin nukahdimme, kun ilmakin oli jo lämmennyt suorastaan helteiseksi.
Puolenyön tietämissä heräsin ja kurkistin puskan toiselle puolelle, ei Mikkoa näkynyt, kurkin muittenkin pensaiden taakse, ei ketään. Suunta oli selvillä, noin kilometrin päässä oli porukkaa, siihen oli tullut Siiranmäestä erp. 12:n toinen komppania ja jääkärijoukkue, minut oli ”täydennetty” toiseen komppaniaan. Minulta jäi ensimmäinen keittoruoka syömättä, keitto oli jo kerennyt loppua, sain kuitenkin kuivaa muonaa reilun annoksen.????????? Maataistelukoneiden tulitus oli saanut matkalaisen maallisen vaelluksen päättymään.?????????? Tuskin kerkesin hätäisesti syödä, kun annettiin patruunat ja lähdettiin takaisin tulosuuntaan.
Noin kahden kilometrin päähän asetuttiin metsään tarkoituksella ottaa vastaan vihollinen (viivyttää, jotta vetäytyminen sujuu turvallisemmin). Minä jouduin ensimmäisenä etuvartioon ikäiseni kaverin kanssa. Noin sadan metrin päässä suoja-asemasta pellon reunassa oli hyvä näkyväisyys Muolaan kirkonkylän (noin 8 km) liekkeihin kesäyön hämyssä. Silloin ei vielä venäläinen ehkä ollut Muolaassa, mutta palot oli saanut aikaan pommitus. Oli 2-haarainen koivu, toinen haara kaadettu istumakorkeudelta pois, otin siinä istuma-asennon, kaveri sanoi aina vähän päästä, ”älä nuku” yhtä monta kertaa vastasin ”en minä nuku” mutta niin ”lyhyttä” kaksituntista en muuta muista. Kuulin kun joukkueen johtaja toi vaihtoa, sanoi: ”kaveri taitaa nukkua” johon kaveri: ”se on nukkunut koko ajan” ”en minä nuku”.
Suoja-asemaan olivat tehneet nuotion sillä aikaa ja keittelivät siinä teetä. Minä siihen nuotion lähettyville panin pitkäkseen, kuulin kun ”vanhat miehet” sanoivat: ”onpa poika väsynyt, kun nukkuu vaikka tuommonen sääskiparvi on ympärillä”.
Seuraavana aamupäivänä heräsin siihen, kun soppatonkkia kalisteltiin. Komppanianpäällikkökin (ltn Ryynänen) oli tullut tervehtimään uusia tulokkaita. Otti plokin ja kirjoitti jotakin, taittoi sen ”kirjekuoreksi” ja sanoi ”lääkintäryhmä on 3. Talossa tien vasemmalla puolella vajaan kilometrin päässä. Kun olet ruokaillut niin mene sinne, minä käyn mennessä sanomaan siellä, että joku lähtee viemään sinut jsp:lle, se ei olekaan kovin kaukana suoraan metsän poikki ja he osaavat oikotien”. Luin mennessä mitä se on (käski antaa sen lapun jsp:n lääkärille) siihen kirjoittanut. ”Laita tämä mies Sisä-Suomeen niin kauas kuin mahdollista” Kärpäset ja muut siivekkäät olivat nokkineet silmäluomet melkein vereslihalle. Kyllä askel keveni, kun luin lapussa olevan tekstin.
Lääkäri luki lapun ”ei ole mitään mahdollisuutta, mene toimitusjoukkueeseen, se on tuossa ihan 100 m päässä”. Siellä oli kuormastot (hevos) valmiina lähtöön. Menin vääpelille (kersantti Kerimäeltä, nimeä en muista) ilmoittautumaan. ”Menevie kivääri ja reppu kärryyn johon näet niiden sopivan, odottelemme tässä lähtökäskyä, tulee mahdollisesti kahden vuorokauden marssi”. Lähtökäsky tulikin kohta. Äyräpäässä oli vielä siihen aikaan kevytrakenteinen ponttoonisilta, mutta se ei kestänyt hevosajopelejäkään. Ainoa maantiesilta oli Antrean kirkonkylässä. Äyräpää – Vuosalmi lossin oli naapuri saanut tuhotuksi ilmasta käsin.
Antreaan päin menijöitä oli muitakin tien täydeltä, tykistöäkin jo siirrettiin Vuoksen pohjoispuolelle. Tien varsilla oli eläviä, sekä teurastettuja elukoita, sialtakin oli kinkku viety ja loppu ruho oli kärpästen ja muiden siivekkäiden ravintona.
Iltayöstä olimme Antrean kirkonkylässä (Punnus – Antrea väli ainakin 50 km) jossa yövyimme taloissa (siviiliväestö oli jo evakuoitu). Aamuvarhaisella lähdettiin takaisin tulosuuntaan, mutta Vuoksen pohjoispuolta. Viipurissa ”uiminen” ja Karhusuolla vietetty kolea aamuyö sai aikaan minussa melkoisen kuumeen. Illalla olimme miltei samalla kohtaa mistä lähdimme edellisenä päivänä Vuosalmella noin 3km Vuoksen rannasta.
Majoituimme telttoihin, kaksi vuorokautta makoilin teltassa, kun ei minulla ollut mitään tehtävää ja kuumettakin oli, eikä ollut tekemistä toisillakaan, kun ei ollut tietoa minne pitäisi viedä soppaa. Kolmantena päivänä tuli komppaniasta tieto, että etulinjan ja toimitusjoukkueen välillä tarvitaan yhdysmies. Komppanian olinpaikka vaihtui niissä olosuhteissa usein.
Meidän siirtymäaikana oli pataljoonamme, kuin myös monet muut pataljoonat, olivat peräytyneet Äyräpäähän, johon muodostunut sillanpääasema, joka oli tarkoitus myös pitää. No, vääpeli kyseli ensin vapaaehtoista, kun ei sellaista ilmaantunut, esitteli yhdelle ja toiselle, että lähtisitkö sinä? ”Onhan täällä sellainenkin, jolla ei ole tehtävää”. Minä arvasin, että se olen minä. Viimein vääpeli sanoi ”pitänee sinun lähteä”.
Illalla otettiin sopat mukaan ja lähdettiin. Vene oli jo rannassa odottamassa soppaa (ensimmäistä kolmeen päivään). Komppanian komentoteltta oli noin 100m päässä jokivarresta. Menin ilmoittautumaan kompp. Päällikölle. ”Täälläkö sinä vielä olet, no mene venevartioon, aamulla päästään lepoon. Venettä ei saa antaa luvatta kenellekään”. Yksi vene oli komppanian käytössä, muilla yksiköillä oli myös syöksyveneitä, niitä pidettiin pohjoisrannalla (Suomen puolella) ja ne tulivat etelärannalle tarvittaessa. Kaikki huolto-osastot olivat Suomen puoleisessa rantamaastossa. Vene oli kalliokielekkeen vieressä, tulvavesi oli syövyttänyt puiden juurien alta mainion sirpalesuojan.
Koko yön venäläinen keskitti aina pienin väliajoin jos jonkinlaisilla aseilla. 1904 ja 1905 syntyneet oli asemasodan aikana päästetty jo siviiliin, mutta 9.6.-44 alkaneen ”mylläkän” jälkeen ne otettiin uudelleen palvelukseen. Meidänkin komppaniaan tuli heitä meidän jälkeen täydennyksenä. Eräs –04 syntynyt Saarijärven mies (nimeä en muista) juoksi aina kun keskitys alkoi veneelle, ”lähdetään pois, ei minun passaa tänne kuolla, minulla on seitsemän alaikäistä”. No minä, että milläs ne toiset tulee jos tapahtuu läpimurto. Lääkintämiehet kun toivat haavoittuneita, niin veivät takaisin etulinjaan, jonne oli rannasta matkaa noin 600m. Useimmiten toisena lääkintämiehellä oli kaverina asealiupseeri, jonka kanssa toimitimme apua tarvitsevan jsp:lle ja palatessa teimme patruunatäydennystä. Ajp (ampumatarv. jakelupaikka) ja jsp olivat noin puolen km päässä rannasta, lähellä toisiaan (asealiupseerina oli sotamies Nikolai Lukin, s. 1921, Salmista, aliupseerit oli jo ”loppuneet” Siiranmäki – Äyräpää välille). Pataljoonan komentoteltta oli noin 200m päässä meidän komentoteltasta vasemmalle. Aamuyöstä siihen osui 6” täysosuma. Teltassa oli sillä hetkellä 12 henkeä. 6 kuoli heti, joista yksi oli meidän komppanianpäällikön lähetti, 5 haavottui, mutta pataljoonan koment. majuri Aholalta meni vain kuulo joksikin aikaa ja korvista tuli verta. Kun keskitys taukosi, Ahola meni vuoksesta noukkimaan kaloja.
Samana yönä meidän komppanian yksi mies menetti järkensä. Kun lääkintämiehet toivat hänet rantaan, ei meinattu saada veneeseen, veneestä pyrki pois, siinä oli Lukinilla piteleminen. ”Martti ole rauhallinen (Martti Huupponen), ei Nikke sinua linjaan vie”. Ja minulle ”souva, souva, aamulla pääsemme lepoon”. Sen näki miehen naamasta, ettei se ole teeskentelyä, vaan järki on ”nyrjähtänyt” tosissaan. Meillä oli kova työ saada hänet jsp:lle. Esittelimme teltassa olevalle lääkärille potilaan, hän sanoi; jättäkää tuonne penkalle toisten luokse, kohta pitäisi auton tulla hakemaan potilaita. Sittenpä se olisi lähtenyt meidän perään. Sinne oli tuotu muistakin komppanioista haavottuneita ja kyllä niitä jo siellä oli ainakin yksi autolastillinen (autoon ei päässyt heti jsp:llä, jonkin matkaa taaksepäin siirrettiin hevospelillä sellaisia, jotka eivät pystyneet kävelemään).
Saimme ”tutustua” toiseenkin tappovehkeeseen, sellaiseen joka oli venäläisellä ensikertaa käytössä kesällä -44 alkaneessa suursodassa. Se oli urkupyssy, Stalinin urut, hehtaaripyssy ja mitä kaikkea nimiä sillä olikaan. Sen ensimmäinen kranaatti kun nosti vesipatsaan rannalla, patsasketjua riitti toiselle rannalle asti, vaikka vuoksen leveys sillä kohtaa taisi olla ainakin puoli kilometriä. Oli sillä niitäkin pyssyjä yhtä useampi, kun samanaikaisesti nousi useita patsasketjuja veneen molemmin puolin, vedessä räjähdellessään ei niistä tuntunut olevan sirpalevaaraa. Mutta kun rantakalliolle osui kuusituumainen, niin kyllä vedessä oli sihinää, kumma kyllä, ei sattunut yksikään veneeseen, vaikka sen molemmin puolin vesi sihahteli.
Meistä oikealla oli pienikokoinen saari. Siellä oli jääkärijoukkueen yksi ryhmä asemissa, meidän komppanialle alistettuna. Aamulla neljän maissa pojat vuotavalla siviiliveneellä tulivat komentopaikalle vaihtoa varten. Yksi niistä oli Järvilaakson Mikko, hän oli joutunut jääkärijoukkueeseen. Kompp. päällikkö passitti heidät takaisin, sanoi, että kyllä teidät haetaan sitten kun vaihto tulee, emme me teitä sinne jätä. Vaihto tuli vasta illalla, se päivä oli suhteellisen rauhallinen. Rakot olikin jo minun kämmenissä yöllisistä soutamisista, venekin oli sellainen tasakärkinen ja –peräinen pioneerivene.
Se kevyt ponttoonisilta oli purettu jo vähän aikaisemmin, vissiin siksi ettemme pääse karkuun.
Joen toisella puolella noin kilometrin päässä alavirtaan hajaannuimme melko lähelle rantaa koivikkoon. Tiltu puhui kovaääniseen; ”suomen miehet, turhaan te tapatatte itseänne, antautukaa, täällä on hyvä olla”. Sitten luetteli vangiksi saatujen nimiä. Ja sitten alkoi keskitys kaikenlaisilla aseilla. Yhtäjaksoisesti sitä kesti noin tunnin alkaakseen taas uudelleen jonkin ajan kuluttua. Silloin minä ajattelin; Karjala ja puoli muuta Suomea menköön, kunhan täältä hengissä selviäisi. Aamulla siirryttiin parin kilometrin päähän rannasta kaivamaan uusia puolustusasemia. Minä menin töpinään ja opastin soppaa pienentyneelle komppanialle. Ei enää Ryynänenkään puhunut ”kauas Suomeen” lähdöstä. En muista tarkkaan minkä aikaa siinä olimme, juhannuksen ajan kumminkin.
Juhannuksen jälkeen jaettiin kaikille polkupyörät. Siitä kuitenkin lähdettiin samanaikaisesti toimitusjoukkueen kanssa. Toimitusjoukkue vietiin Vuoksenrannan pitäjän Salo-Kekkilän kylään, 1. ja 2. komppania jäi ko. kylästä noin viiden kilometrin päähän, Vuosalmelle päin. Sillä kohtaa oli sotamies venäläinen eteläpuolella ja suomalainen pohjoispuolella jokea. Eikä se siinä pyrkinytkään erikoisemmin joen yli. Tykistöllä keskitti sentään joskus.
Äyräpäässä venäläinen painosti jatkuvasti. Monet kerrat pääsi joidenkin osastojen kohdalla rantaan asti, mutta molemmin puolin sivustajoukot saivat asemat takaisin, mutta suurin tappioin.
Heinäkuun alkupäivinä se tuli kuitenkin yli joen melkoisella ryminällä. Jr. 49:stä ainakin puolet kuoli ja haavottui. Syöksyveneet ja lautat saivat täysosumia, loput tulivat uimalla ja uimataidottomat jäivät vangiksi.
Muutaman päivän sisällä venäläisellä oli 6 km leveälti ja 3 km syvälti hallussa Vuoksen pohjoispuoleista maata.
Erp:n 12. 1. ja 2. komppania joutui vastaiskuun. Minä ja yksi toinen kaveri olimme erään luutnantin kanssa merkinneet uusia puolustusasemia Vuoksenrannan ja Salo-Kekkilän väliseen maastoon jo melkein viikon. En muista varmaan, mutta luulen, että em. pelasti minut vastaiskusta. Kahden vuorokauden ajan taistelivat niin, että välillä oli puolustusasemat venäläisillä ja välillä suomalaisilla. Laatokan pohjoispuolelta tuli avuksi Laakuksen panssaridivisioonan kaksi rykmenttiä Erp. 12 avuksi. Ne joutuivat paniikin valtaan. Pataljoonan komentajan, majuri Aholan lisäksi ei kahdessa komppaniassa ollut yhtään upseeria tai aliupseeria. Ahola välillä kokoili sekä oman että muiden osastojen ”marjamiehiä” ja taas lähti vyöryttämään. Viimein oli Aholankin luovuttava, hänen mukana tuli tukikohtaan yhdeksän miestä.
Seuraavana päivänä tuli meidän komppanian yksi kersantti ja seitsemän miestä. Olivat ”marjassa”. Ryynänen haavoittui. Silti se puolustusasema jäi suomalaisten haltuun. En tullut tietämään jäikö Saarijärvelle seitsemän puoliorpoa, enkä Järvilaakson Mikkoakaan nähnyt jälkeenpäin (jääkärijoukkue oli myös vastaiskussa mukana) en muista nähneeni Lukinin Nikolaitakaan. Heinäkuun loppupuolella muuttui tilanne paljon rauhallisemmaksi, melkein asemasodaksi. Komppania täydennettiin Salo-Kekkilässä ja pian sen jälkeen tuli siirto Vuoksenrannan kirkonkylään. Asetuimme siellä asumaan taloihin.
Minä olin taas toimitusjoukkueessa ja tulin em. paikkaan kuormaston mukana. Pojat teurastivat matkalla mullin. Illalla alkoivat sitä palvaamaan uunissa. Minuun iski punatauti. Tuli kova kuume ja ripuli. Ihan yhtenään sai juosta ulkona. Se löi äkkiä heikoksi, ei ollut kovin pitkä matka käymälään, mutta silläkin välillä piti istahtaa monta kertaa. Illalla myöhään jo hourasin, mutta hoksasin itsekin sen. Kaverit meinasivat, ”poika pitää viedä aamulla jsp:lle.” Sinne oli tuotu miehiä muistakin joukkueista ja komppanioista, niin paljon, että onnikka tuli täyteen.
Meidät tuotiin Ilmeen kenttäsairaalaan. Oli kai jokin maatalousoppilaitos, koska siinä oli korjaamorakennus, jonka yläkerrasta oli tehty osasto punatautisille, haavoittuneet olivat muissa rakennuksissa. Kahtena ensimmäisenä päivänä annettiin vain teetä. Seuraavina päivinä teen lisäksi muutama korppu.
Nälkä oli kova, niinpä minä hain ullakolta vaatteeni ja lähdin eräänä iltana kylälle (siellä oli vielä siviiliväestö). Satuin sellaiseen taloon, jossa oli juuri leivottu hiivaleipää ja voita juuri kirnuttiin. Minä paikkasin pojan polkupyörän sisuskumin ja sain syödäkseni lämmintä leipää tuoreen voin ja piimän kanssa, sainpa niitä myös mukaan.
Ovella oli ylihoitaja vastassa ja otti ”eväät” pois. Seuraavana aamuna sanoi lääkärille, että tämä mies kävi eilen illalla kylältä hakemassa ruokaa. ”jahah, housut pois”. Se oli sellainen tauti, että monille jouduttiin suorittamaan verensiirto ja monet siihen menehtyivät.
Päivää myöhemmin minua tuli sinne meidän komppanian kirjuri hakemaan (korpr. Malinen Kerimäeltä) kun oltiin päästy jo velliasteelle, sovittiin Malisen kanssa, että sanotaan lääkärille aina samalla tavalla ”vatsan toiminnasta”, jotta pääsemme yhtä aikaa pois.
Samana aamuna kumpikin luvattiin pois. Kun menimme sairaalan toimistoon puoliltapäivin, niin komennustodistus oli vain minulla. Oli siellä puolikymmentä muuta miestä muista yksiköistä, joiden kanssa lähdettiin kohti opastuselintä, jonka sijainnin paikkakunnan nimeä en muista, se oli kuitenkin Viipuri-Sortavalan rautatien varressa.
Olimme siellä illalla ja sovimme, että mennään vasta aamulla ilmoittautumaan. Menimme autiotaloon yöksi (siellä ei ollut siviiliväkeä). Sinne oli kellariin jäänyt hilloja, niitähän me popsittiin ja ainakin minun vatsani ei siitä tykännyt.
Aamulla menimme opastuselimeen. Kaksi miestä siitä toimitettiin eri suuntaan ja me toiset seuraavaan opastuselimeen, joka oli Räisälän kirkonkylässä. Matkaa teimme pääasiassa kävellen, välillä sattui saamaan autokyytiä huoltoautoissa. Puolenpäivän maissa oltiin Räisälän opastuselimessä, josta minut ohjattiin Pyhäjärven eteläpäässä olevaan opastuselimeen.
Jatkoin sinne matkaa yksin ja olin siellä iltamyöhäisellä. Siellä neuvottiin, että yksikkö on ihan muutaman kilometrin päässä, mutta saa olla heilläkin yötä. Lähdin kuitenkin illalla kun kehuivat porukan olevan lähellä. Sain kuitenkin taivaltaa koko yön, eikä siellä liikkunut ketään muita. Etulinjaan siitä oli vielä kymmeniä kilometrejä, kuului vain silloin tällöin tykinlaukaisuja Sakkolan suunnalta.
Ensimmäisenä tuli pataljoonan komentopaikka ja etp. majoitusalue olivat juuri kokit aamuteetä keittämässä, sanoivat meidän komppanian olevan noin 5 km päässä. Sinne tulikin meidän komppanian hevonen hakemaan muonaa ja loppumatkan pääsinkin hevoskyydillä.
Sairaalassa oloaikana Erp.12 oli siirretty Vuosalmelta Pyhäjärven pitäjän Riiskan kylään Laatokan rannalle Konevitsan kohdalle rannikkovarmistukseen. Kun Vuosalmi ja Vuoksen linjat yleensä muuttui melkein asemasodaksi, niin vissiin sodanjohto luuli sotamies venäläisen pyrkivän Laatokkaa myöten. Kuten menin toimistoon aamulla, siellä oli Malinen jo ”vastaan ottamassa”, vaikka jäi sairaalaan kun minä lähdin. Oli saanut vääpeliltä kirjeitse uudesta olinpaikasta, joten pääsi tulemaan suorinta tietä. Minä jouduin kiertämään Pyhäjärven eteläpuolitse, kun pohjoispuolta olisi matkaa ollut noin kymmenesosa.
Ei sotamies venäläistä näkynyt ollenkaan Laatokalla, niinpä siellä alkoi vähitellen (siviileitä ei siellä ollut) viljankorjuu, perunatkin olivat jo kasvaneet, mutta niitä ei saanut ottaa, eikä omenoitakaan. Erään kaverin kanssa eräänä iltana pimeän turvin kävimme omenavarkaissa ja jouduimme kiinni. Rangaistus : komppanian kaikki alusvaatepyykki pestävä. Se olikin aiheellista, alusvaatteiden vaihtoa ei ollut koko kesänä. Kyllähän se meidän pyykkääminen jäi muuripadassa keittämiseen, kaipa täit sielläkin väheni.
Kun sitten syyskuun 5:pvä tuli aselepo, alkoi kiireinen viljan korjuu ja saatiin ottaa uusia perunoita sekä omenia. Puitu vilja lähetettiin kuorma-autoilla lähimmälle rautatieasemalle, mutta perunapeltojen lopullista kohtaloa en muista, minä ainakaan en ollut perunannostossa.
Sieltä tulikin sitten siirto länsikannakselle, mutta paikkakunnan nimeä en muista. Yhden yön kerkesimme olla uudessa paikassa kun tuli välirauha.(18.9.-44). Niinpä meidän pataljoonan tehtävänä oli luovuttaa paikkakuntia Jääske-Imatra suunnalta. Tulimme Imatran-kosken kautta Simpeleen asemalle. Aika jonka käytimme tähän matkaan, ei ole muistissa. Simpeleessä olimme kuitenkin illalla ja aamulla piti alkaa lastaus pohjoisen matkaa varten, saksalaisia varten, saksalaisia ajamaan pois Pohjois-Suomesta. Aamulla tuli tieto päämajasta, että ei toisen divisioonan yksiköitä lähetetä pohjoiseen, kun Kannaksella oli suuret tappiot. Siitä hyvillä mielin käännyttiin Imatralle päin ja tultiin Ruokojärven pitäjän Syyspohjan kylään. En muista minkä aikaa siellä olimme, siellä kuitenkin Erp.12. lopetettiin, vanhat miehet pääsivät siviiliin ja –25 syntyneet siirrettiin jr.7. joka oli rauhan aikana toimiva yksikkö.
Syyspohjaan tuli sairaalasta Huupposen Marttikin, hyvin oli ”toipunut”, haitariakin osasi soittaa ihan kuin ennenkin. Me, jotka jäimme vielä armeijaan, siirryimme Immolaan j.r.7. siellä reserviläisiä alkoivat kotiuttaa. Rykmentinkomentaja lausui ”jäähyväispuhetta”, mekin olimme kuuntelemassa (eversti A. Ehrnrooth). Kyllä kai hän kiitteli miehiä, mutta mieleeni jäi mm. tämä: ”karrhu ei ole vielä kaadettu, ei panna miekkaa tuppeen”. En muista minkä aikaa olimme Immolassa, mutta lumi tuli maahan siellä olo aikana.
Immolassa oli vain työpalvelusta, en muista mitä muut tekivät, mutta minä ja yksi kaveri Kurikasta hoidimme hevosia, en vain muista montako niitä oli. Immolasta osa meistä siirrettiin Mikkeliin ja osa Jyväskylään, minä Jyväskylään. Jyväskylässäkin minä olin jonkin aikaa hevosmiehenä. En muista oliko ne samoja hevosia kuin immolassakin, enkä muista sitäkään millä kulkuneuvolla mentiin Jyväskylään, siellä löytyi hevosillekin töitä, asemalta ajettiin ampuma- ym. sotatarvikkeita Seppälänkankaan (asemalta) asevarikolle.
Jouluksi päästivät lomalle. Kotiväki oli silloin Kangaslammin Joutsenlahden kylässä, Uuno Vänttisen talossa.
31.12 –44 päättyi nostomiespalvelus kestettyään 445 vuorokautta ja 1.1.45 alkoi varusmiespalvelus jr.7. 6. komppaniassa edelleen Jyväskylässä.
Maaliskuulla –45 oli ensimmäiset eduskuntavaalit. Silloin vielä pelkäsivät tulevan kapinan, jonka vuoksi asevarikot varmistettiin. Kaksi joukkuetta jäi Seppälänkankaan varikolle ja kaksi joukkuetta Inhan varikolle (minä olin Inhassa). Muuten Inhan asemalla sattui meidän siellä oloaikana junaonnettomuus, pikajuna ajoi asemalla olevan tavarajunan päälle, jota ”sotkua” selvittämään vietiin meidätkin, en muista montako kuoli ja loukkaantui. Inhassa asuimme Tuomasniemen metsäkoululla.
Huhtikuun alussa tultiin takaisin Jyväskylään ja sieltä lähdettiin melko pian Rautjärvelle (itärajalle) mottimetsään. Kaksi mottia päivässä piti tehdä silloinkin, jos teki enemmän, niin lopuista maksettiin ”käypä palkka”. Alkuun erään kaverin kanssa teimme porukassa, mutta kun päivä kului 5-6 mottiin, niin ruvettiin kumpikin tekemään ”omaan pottiin”, niin minä tein 4 mottia päivässä sääsuhteiden salliessa.
Huhti- toukokuun mentiin takaisin Jyväskylään, mutta ei ole muistissa mitä siellä puuhattiin. Kesällä lähdin kerran ”omalle lomalle” Kangaslammin Joutsenlahteen, jossa kotiväki silloin oli. ”loma-aikana” oli komppania siirretty Savonlinnan Aholahteen. Sunnuntai-iltana muiden iltalomalaisten mukana menin laivalla Aholahteen. Laiturilla oli päivystävä upseeri tarkastamassa varuskuntakorttia. Eihän minulla tietenkään sellaista ollut. Seuraavana aamuna piti mennä komppanianpäällikön puhutteluun. Silloin oli jo järjestelyt käynnissä jr.7 kokoontumiseksi Mikkeliin. Kp. kysyi vääpeliltä, että mihin tämä mies on määrätty siirrettäväksi. ”Helsingin komennuskomppaniaan” vastasi vääpeli. ”Ei mihinkään Helsinkiin, tämä mies pannaan pohjoiseen, miinanraivausporukkaan”. Jyväskylässä annoin talvella vääpelille hevoskyydin emäntäkoululle, kun se kävi siellä naisissa, sekö lienee pelastanut miinanraivauksesta.
Niin sitä minä pääsin Helsingin junaan ja siellä Helsingin komennuskomppanian vartio-osastoon. Muutaman viikon päästä tuli sinne pataljoonan komentajan rangaistusmääräys: 12 vrk arestia, syy luvaton poistuminen majoitusalueelta. Kom. kompp. päällikkö otti kuulusteluun, että minkälainen tapaus oli. No minä, että kävin iltalomalla ilman lupaa. Meinasi, että on tämä siitä kohtuuton rangaistus, minä muutan tämän suoritettavaksi palvelusvelvollisuudella. Niinpä minä olin 12 yötä putkassa, päivät palveluksessa ja ruokalassa sai käydä syömässä, mutta tukka kuitenkin leikattiin kaljuksi.
Helsingissäkään ei ollut muuta koulutusta, kuin uusien kivääriotteiden opettelua, meidän koulutuskeskuksesta oppimamme sotamies saksalaisen malli piti opetella sotamies venäläisen mallin mukaan, hihnasta olalle, saksalaismalli oli rivistöjärjestys. Kivääriotteita tarvittiin, vartio-osasto oli aina kunniakomppaniassa kun sellaista tarvittiin. Malmin lentokenttä, oli silloin Neuvostoliiton valvontakomission käytössä, siellä kävimme usein kärräämässä halkoja lämpökeskukseen. Oli ”pianojen” ym. haalausta muuttaville, asekätköjen ”evakuoimista” ym. työpalvelua vartiointitehtävien lisäksi.
Mikko-veli katosi Kannaksella kesäkuussa –44. Odotin vankien palauttamisen yhteydessä palaavan Mikonkin, mutta kun sitä ei tapahtunut, niin ylemmät instanssit päättivät ”kadonneena kuolettaa”, niinpä kesällä –45 hänet siunattiin tuntemattomaan leposijaan Kangaslammin sankarihautaan, jossa hänen laattansa Kangaslampilaisten sankarivainajien joukossa. Joulukuun 16 pnä –45 päättyi sitten 350 vrk kestänyt varusmiespalvelus, eli yhteensä armeijan harmaissa sain olla ”vain” 795 päivää.
Kotiväki oli tuohon aikaan edelleen Kangaslammin Joutsenlahdessa, josta kesällä –46 Muhokselle. Muhokselta kymmenen vuoden oleskelun jälkeen tulin Ouluun –56 elokuun 1. Päivänä. Muhoksella tuona aikana rakennettiin uusia rakennuksia pika-asutustiloille sekä voimalaitoksia Oulujokeen.
 Oulussa tammikuulla –89 
submitted by penttihille80 to Suomi [link] [comments]


2019.08.09 18:27 Loez Tein r/suomi -kommenttigeneraattorin

Latailin (melkein?) koko Suomen kommenttihistorian (1 777 638 kommenttia) ja tein niistä ns. Markovin mallin. Vähän mutkia oikoen, malli katsoo aineistosta "jos neljä edeltävää sanoaa ovat 'A B C D', niin miten todennäköistä on että seuraava sana on X?" Markovin malli sinällään on varsin käteviä ihan oikeissa asioissakin, mutta niillä voi myös näppärästi tuottaa tekstiä joka (tietyissä rajoissa) on "samankaltaista" kuin opetusaineisto, eli tässä tapauksessa Suomen kommentit.
Päädyin rakentamaan erilliset mallit joka vuoden kommenteille, sekä yhden ison mallin jossa on koko kommenttihistoria. Generaattori hyälkää kaikki generoidut kommentit joissa oli joko yli 10 sanan putki joka löytyi myös jostain oikeasta kommentista, tai jonka sanoista yli 70% esiintyi jossain tietyssä oikeassa kommentissa. Ei pitäisi siis olla mitään mikä on suoraan oikea kommentti.
Voin generoida halukkaille myös kommentteja niin että opetusaineistona on ainoastaan yhden käyttäjän viestit. Tämä toimii kuitenkin varsin huonosti jos viestejä ei ole isompaa määrää. Lopettelen tältä illalta, mutta jos joku nyt yön aikana uuden pyynnön postailee niin yritän perata jonon läpi huomenna illalla :)

Suomi kautta historian

JSN ei voi tehdä oikein mitään muuta kuin Savon Sanomia pikaluvulla.
Rlökin sotkeminen kukan sekaan nyt on jostain syystä ihan eri. /s
Minä. Homman nimi on jo kauan ollut suomalaisia rikollisia ongelmaksi asti.
Tottakai kannattaa yrittää korjata jos tuntuu että on tarpeen siirtää keskustelua semantiikkaan.
Niin, samalla tavalla kun maissa missä eutanasia on sallittua ole mitään tuollaisia ongelmia?
Vähän niinkuin jos olisit muslimi ja sitten kun joku tietää yhdistelmästä niin se on jotenkin automaattisesti miehen pituuden syytä sinun mielestäsi.
Kaikelle on paikkansa ja aina se ei ole mahdollista tietenkään, hölmö
Itse kyllä koen, että kansanedustajan duuni on sellaista, että harvemmin tarttee aikaisin herätä.
Ei kai tässä ole mitään yllättävää tai uutta.
Suomessa on myös paljon lapsia, jotka eivät ole koskaan tehneet penniäkään voittoa ...
Sopeutumiseläkettä voi nauttia 65 ikävuoteen saakka. Sitä ei siis voi käyttää syynä miksi rahat on loppu.
Tinder, tuo ihanan ilmava höttö jota ei kannata ottaa vakavasti. En ole kovin vakava ihminen.
Valkoisista miehistä on tullut pullamössöβetamiehiä, jotka eivät enää kykene tai uskalla toimimaan EU:ssa.
Näin juuri. Varsinkin pienempien julkaisijoiden levyjä tulee ja menee ja ne eivät ole se syy mikä tämän ongelman aiheuttaa...
Oho typotin otsikon, noh - kai se on hyvä sieltä pikkuveljen selän takaa huudella.
Kyllä. Perustele ihmeessä ilman legalistista argumentaatiota. Se, että jokin asia kuvottaa sinua ei ole mikään syy turvapaikalle Geneven sopimuksen mukaan.
“He who is not contented with what he would like to have.” ― Socrates
Kyllähän sen jo Leevi & The Leavings oli vain kerran.
En olisi itsestäni uskonut vielä pari kuukautta sitten aika pessimistinen, mutta nyt jänskättää vallan.
Pöllin idean jostain /paradoxplaza:n spekulaatio langasta, onhan se mahdollista että meidän yhteiskuntarakenteemme hänet rikkoi.
Kyllä sielläkin seksuaalirikoksista voi päästä kuin koira veräjästä mitä usein tuntuu tapahtuvan rattijuopumuksissa.
Tuota meksikon rajalla ei oo mitään tekemistä tällaisten iltasatujen kanssa.
Näin tän alkuperäisen jo ja ajattelin että onpa epäkorrektisti kommentoitu tuommosta turbaanipäätä
Jos ajattelet että joku mielipide on parempi tai huonompi kuin jokin muu tilanne.

2011

Älä nyt pilaa tätä! Mikä nyt ylipäätään on siistimpää kuin VR:n dissaus? Kielioppivirheiden korjaaminen.
Vihapuhetta vihapuhetta vihapuhetta vihapuhetta vihapuhetta vihapuhetta vihapuhetta vihapuhetta vihapuhetta vihapuhetta vihapuhetta
I'll admit I'm not sure which city I'm going to be going to the university.

2012

Diagnoosia tekevä lääkäri on eri asia kuin hallituksen lupa reaktorille.
Näin animoijana on pakko sanoa että on valokuvattu.

2013

No, tottakai voidaan, mutta siitä olen samaa mieltä että ei kaikkeen todellakaan pitäisi tarvita lupia.
Joukkis on entinen opettaja, kyllä se lähdekritiikin hallitsee. Mistä tuon voi huomata?
No tottakai Suomessa on julkisten menojen osuus BKTsta olisi pienempi kuin esimerkiksi Zimbabwella.

2014

Maitoa ollaan juotu vuosituhansia ja nyt se on yhtäkkiä kansakunnan uus suosikkipoliitikko. En tajua.
Tämä postaus sisältää henkilötietoja, joten joudun poistamaan tämän redditin sääntöjen mukaisesti.
> * inb4 Sveitsi on maailman paras maa ja miksi se on Suomi?
Oma mielipiteeni juomasta on se että se on paha juttu ja tulee ulkomailta.
Tietty se sumutekaan ei paljoa auta, jos ei kuitenkaan tee.
Oma superoikeistolainen näkemykseni on, että Suomessa on kasvamassa menetetty sukupolvi.
>Mutta ilman tekno-utopian toivoa ei ole enää mitään merkitystä Venäjän sisällä.
onko toi jätkä raptorista, jos ei ole niin äijä ei tajua mitään busineksesta.
En aina noudata lakeja, siksi että ne on oikein, vaan siksi, että se on suomalainen. :P

2015

On typerää osallistua asioihin, joissa meillä ei ole mitään muuta annettavaa kuin tila?
Heh, ja ensin kovasti väitettiin, että mitään ongelmia ei ole tai ne ovat vähäisiä?
Niin, no se on totta että mikäs siinä.
Sä taiat tietää hipstereistä aika paljon enemmän kuin Vasemmisto, Demarit tai Vihreät.
Seuratessani oman työnantajan ylemmän yritysjohdon toimintaa, olen melko varma että jotakin epäterveellistä tämä tuottaa silmiin.
Tyhmä systeemi joo, mutta toi on nyt vaan tekstin kirjoittamista koneella.
Pitäisi hälytyskellojen soida jo siinä vaiheessa kun Putin valittiin eduskuntavaaleissa presidentiksi.
Menen trolliin, mutta myöskään termillä fatpipe ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että se ei ole uhka. Se on korkeintaan haaste.
Saatana kun telkkarissa puhutaan muutakin kuin suomea ja englantia, koska puhuttelutkin hoidetaan tulkkien avulla.
Itseä kiinnostaa eniten tuleva hinnoittelu. Jos kaksi vyöhykettä maksaa nykyisen seutulipun verran on homma silkkaa ryöstöä.
Itsekontrolli on ihan pikkaisen helpompaa kun ei tarvitse heijastaa omaa pahaa oloaan hampurilaiseen.
Haluaisin muistuttaa että koskaan ei ole liian myöhäistä hakea apua! http://www.a-klinikka.fi/yhteystiedot

2016

Koetat edelleen määritellä muiden ajatuksia. En ymmärrä miten et voi olla näkemättä :D
Ja säästyy korvauksilta? 21 donaa saa maksaa jonkin aika, kun on elämässä muitakin kuluja.
Ainahan sitä yhteiskunta muuttuu, mutta täytyy myöntää että oli aika mukavia kotibileitä lukioaikoina!
No tämä jos mikä on omiaan aiheuttamaan huhupuheita.
Olisi myös kiva tietää, onko Rantala samaa mieltä siitä, että säätiöt pitäisi pistää verolle.
Pitkällä tähtäimellä tähän pitäisikin pyrkiä, mutta en tiedä miten liikkeet sopivat keskenään ne ajankohdat.
Mitä vittua nyt oikeasti. Millainen ihminen menee tappamaan munkkivanhuksia? Olisiko vaikka toi ISIS?
Mikä ihmeen aivopesu varusmiespalvelus on? Maassa on aina armeija, jos ei oma, niin vieras.
Anna tulla vaan. Kyllä se elämä siitä kun alkaa maksuhäiriömerkintää pukkaa!
Sukupuoli on vain sosiologinen asia, aurinko nousee lännestä ja kissan nähdään syövän koiranruokaa
Rauhallinen mielenosoitus kertoo vain siitä että tämä on hyvä juttu naisille.
Olen päätellyt näin itse sen perusteella mitä olen kuullut alalla olevilta tuttaviltani.
Suurin ongelmahan tässä revittelyssä on se, että se luottoluokituksen heikennys tapahtui vasta nyt.
Ja minä valvoin, kun murehdin, että saakohan Savonlinnan postin työntekijät kriisiapua ollenkaan!?.
Olisi saanut olla uskollisempi kirjoille. Itselläni ei olisi ollut mitään mahdollisuutta assosioitua tumblr-feministeihin keidenkään päissä.
Pointti siinä, että faktuaalisesti en omista mitään, mutta kiinnostaa kyllä tuo miljardöörin elämä.
Voi olla, tai ainakin niin että se olisi mitenkään kummoisesti muuttunut vuosien varrella.
Muuten hieno mutta jos ei ole ihan patologinen tapaus.

2017

Lapsettomuus ratkaisuna ilmastonmuutokseen on samaa luokkaa kuin koko muu ansiotulon verotus.
Sähkötupakkakaan ei ole vaaratonta mutta se on silti halvempi kuin audiblen jäsen hinta.
Jos ei ole salaisuuksia niin ei ole mitään keinoa neuvotella palkoista.
Mutku se on Lukoilin ketju! Mitä väliä sillä on, millä korkeudella ilmakehää hiilidioksidi on?
> KirjoitatSoitat omalle kongressiedustajallesi ja postaat vastauksen redditiin
... En mene. Koska ei ole kyse samasta asiasta, kts evaslaarin linkki.
Peuroja täällä näkee paljon, joten ei mikään ihme että tuli yllätyksenä.
Viimeeksi maistoin kahvia noin 15 vuotta sitten. Ei silloin ollut tietoakaan näistä suurista pakolaisvirroista.
Näin on. Kyse ei ole siitä, että tienaako rahaa.
Tässä on polkuriippuvuutta: englanti on tärkeä koska osaamme englantia. Jos osaisimme saksaa, pitäisimme sitä tärkeänä.
Jaa-a, siitä en tiedä onko ok mutta sen tiedän että miljardööri osaa kyllä pitää huolta rahastaan.
Silti, haluaisin tietää mitä termiä mielestäsi pitäisi käyttää ihmisistä, jotka inhoavat ja vihaavat seksuaalivähemmistöjä?
Jos/kun rahantulo tuosta hommasta loppuu niin helppohan se on kirjoittaa vaikka tikkuaskin kanteen.
> Eli oma mutuni on siis se, että kannattaa hurjastella nimenomaan vesikeleillä?
Kyllähän siellä on paljon kitkaa valkoisten ja mustien välillä samana ihan viime testeihinkin asti.
Kannattais kokeilla ja jos ei toimi niin sitten se ei olisi vyöhykehinnoittelua.

2018

Tämä on kolmas tai neljäs kerta kun tämä kuva postataan tänne tänään...
No, ei se nyt ihan niinkään mene. Ihan yhtä hyvin sen voi itsekin laittaa. En ymmärrä ongelmaa.
Sinä olet nyt väärässä. Anderssonin ulosannissa ei ole mitään vikaa ja niistä loukkaantuminen yms. On naurettavaa?
Äärimmäisen harva asia vie minulta yöunet mutta tämä on yksi asia mistä en pidä.
mutta pöpöthän kuolee sillä hetkellä kun ne eivät ole suosittuja? Vain yksi vastaus on mahdollinen.
Miehillä ei vain ole mitään mahdollisuuksia saada ehdokasta sisälle.
pakko myöntää että en ole ihan varma mitä silläkään saavutettaisi.
Onko sulla jotain lähteitä jotka todistaa, että lihansyönti ei ole ihmiselle luontaista? Miksi niin?
Jotain kertoo se, että siihen ei ole lisätty maitoa Niin mustakin.
Itse pääsin lottovoittona paikallislehdelle töihin. En voisi kuvitella edes autolla 30min pitempää työmatkaa
Ite ainakin huomannut että vaatekaupoilla sai vielä muutama vuosi sitten oli vähän eri mielipiteet: https://yle.fi/uutiset/3-9232148
Voisi käydä tuolla pari kertaa viikossa mutta unisex-pukkaria ei ole vielä tullut koettua, joten varmuutta asiasta ei ole.
Hitlereitä näkyy kans näissä naamiaisissa niin eikö se oo se myöhänen mato kun selviää?
Paitsi että kyseessä ei ole enää lainaus.
Ehkä ne voivat osata. Itse en ole ikinä nähnyt noin kovaa sätii.
Sellaista se on kun ei ole yhtään mitään tekemistä tässä puhutun muuttoliikkeen kanssa.
Syömishäiriöt ovat vähän erikoistapaus, niiden kanssa ei kannata olla missään tekemisissä.

2019 (Heinäkuun loppuun asti)

No lähden siitä oletuksesta, että meillä ei ole asiasta mitään keskusteltavaa.
Näinhän se on, mutta niin se vaan menee.
Ei kai sitä makseta kun sitä varten on fossiilisia polttoaineita. Korjasin tämän sulle.
Eli siis ei ole mitään kokemusta kampailusta
>Foorumeilla oli yleensä se yksi tyyppi joka HiA:sta jatkuvasti avautuu.
Jos asiasta on 100% todisteet, niin silloin ei voi vetää kuin yhden johtopäätöksen:
Ainakin selvisi mitä pihtiputaalla voi tehdä kun ei kukaan muuta siihen.
Turvaratkaisuja voi olla, mutta ei toisaalta ole ihan yhtä nimekkäitä.
Iän takia vai kokemuksen puutteesta? Olen melko varma että valtio on velvollinen järjestämään jonkinlaisen kuljetuksen.
>Mies tuomittiinkin raiskauksesta kahden vuoden ja kuuden kuukauden ehdollisen tuomion.
Muuten asiaa kommentoimatta, Nobelin rauhan palkinto ei kyllä ole enää varaa enää halventaa tuotantoa.
Jos olisin starba niin en kyllä itsekkään uskoisi ilmakiväärin tappavan ketään.
Ei ihmisiä kiinnosta tällaiset. Suurin osa ei edes pääse osallistumaan arvontaan.
Tosta artikkelista jäi vähän semmonen kuva ettei kannata ilman applea
> sisäinen turvallisuus Tosin tällä laillla ei ole mitään vaikutusta lentojen määrään. Työmatkalaisten osuus riippuu reitistä.
Siis etkö nyt tajua. Kun synnyt niin olet siihen asti vanhin kunnes joku muu kuolee.
Lähtökohtaisesti pidän itseäni suvakkina, mutta siinä ei ole murtumaa niin goodbye.
>Betamiehet ry Tämä taitaa olla sitä Parempaa Vaalivaikuttamista™
>Niin, mutta kyllä se silti on kaikkea muuta kuin sensationalistinen. Kiitokset toimittaja Halmiselle.
submitted by Loez to Suomi [link] [comments]


2019.08.02 08:01 Scantis Mörön Loitsu

Pitkän tauon jälkeen julkaistaan uusi mörkö tarina ( Linkki YouTube videoon alhaalla )

Heräsin tyhjästä Talosta . Talo oli vanha, ränsistynyt, sekä homeinen. Oli pimeää, enkä nähnyt juurikaan eteeni. Nousin ylös sängystä ja lähdin kohti ovea, ovi oli pikkuisen auki, kun olin aukaisemssa sitä, se liikkui hyvin hitaasti auki , naristen. Ajattelin, että oven toisella puolella olisi jokin, joten aukaisin oven varvoasti ja kurkistin oven taakse,mutta siellä ei ollut mitään.

Lähdin huoneesta ja kävelin käytävällä. Käytävä oli homeinen, väritön, sekä hyvin synkkä. Askeleeni kaikui käytävällä ja talo piti omanlaisia ääniä. Kävelin melkein käytävän päähän asti, kunnes alkoi kuulua kahden ihmisen supinaa. Pysähdyin ja palasin takaisin huoneeseen oven taakse katsomaan, mitä tapahtuu. Huoneessa oli tiuhti ja viuhti piilottamassa matkalaukkua ja he vaikuttivat olevan peloissaan. Kun astuin huoneeseen, molemmat alkoivat huutamaan " Älä jäädytä meitä" Ihmettelin, mitä he tarkoittavat ja kysyin mitä tarkoitatte. Tiuhti ja viuhti vaikuttivat olevan helpottuneita ja saivat sanottua "Ulkona on kylmä, sulje ovi"

Jäin miettimään tuota lausetta, mutta en tajunnut mitä he voisivat tarkoittaa. Tässä unessa siis en jostain syystä tiennyt koko möröstä mitäään, vaikka tiesin muumeista, mikä oli outoa. He kysyivät, ovatko muumit vielä talossa ja kysyin olenko muumitalossa. He nyökkäsivät ja kun aloin katsomaan huonetta, mietin, että onko tämä muka muumitalo, vanha ja ränsistynyt? Lähdin alakertaan katsomaan, josko muumit olisivat siellä. Tiuhti ja viuhti vaikuttivat olevan outoja, eivät omia itseään.

He istuivat keittiön pöydän ääressä ja olivat vakavan näköisiä. Menin kysymään, miksi olen täällä ja onko muumilaakso oikeasti olemassa. Muumipappa vastasi, että muumilaaksoon pääsee vain, jos oikeasti uskoo muumeihin. Olin tietenkin innoissani, mutta pettynyt muumitalon näöstä. Nuuskamuikkunen tuijotti minua intensiivisesti ja kysyi, oletko nähnyt sen. Jäin katsomaan muikkusta ja kysyin minkä? Muikkunen käänsi katseensa muumipappaan ja molemmat oli huolestuneen näköisiä. " Et siis tiedä täällä vallitsevasta hirviöstä?" Minua alkoi pelottamaan ja kysyin mikä hirviö? Muumipappa nousi tuolista ja käveli luokseni, hän laittoi käden olalleni ja alkoi selittämään.

" Ennen vanhaan lapset pääsivät matkustamaan unesta muumilaaksoon, jos vain uskoi meihin. He pääsivät viettämään aikaa kanssamme, pitämään hauskaa ja matkustamaan ympäri muumilaaksoa. Yksi alue oli kuitenkin kielletty. Yksinäiset vuoret. Yksinäisillä vuorilla vaelsi Mörkö. Vaarallinen hirviö. Vaikka meistä koskevasta sarjassa lapset tiesivät möröstä, meidän maailmassa heidän muistinsa pyyhityti möröstä, koska se aiheutti monissa traumoja. Mörkö pysyi omalla alueellaan ennen, mutta ajan myötä mörkö tuli katkeraksi. Mörkö oli yksinäinen eikä halunnut enää olla yksin, hän ei halunnut kunnioittaa sopimusta, että mörkö ei saisi tulla muumilaaksoon. Aluksi mörkö tuli rajojen yli ja lapset saivat elinikäisiä traumoja kokemastaan. Me käskimme mörköä menemään pois ja noudattamaan sopimusta. Vastineeksi annoimme mörölle smaragdin ja mörkö oli tyytyväinen.

Eräänä päivänä tänne tuli kaksi lasta, tiuhti ja viuhti. Aivan, tiuhti ja viuhti olivat ennen lapsia teidän maailmasta. Kaikki sujuivat hyvin, kunnes tiuhti ja viuhti halusivat lähteä yksinäisille vuorille. Me kielsimme menemästä sinne, koska vuorilla eksyy helposti. He eivät kuitenkaan kuunnelleet meitä, vaan lähtivät vuorille. He olivat löytäneet luolan, jossa mörkö asui ja löysivät smaragdin. He ottivat smaragdin, mutta silloin mörkö ilmestyi ja he lähtivät pakoon. He tulivat takaisin ja kertoivat tapahtuneesta. Kehotimme palauttamaan smaragdin, mutta he eivät halunneet. Me jouduimme lähettämään tiuhtin ja viuhtin, sekä smaragdin takaisin omaan maailmaansa.

Kun tiuhti ja viuhti olivat lähteneet, mörkö saapui muumilaaksoon ja oli todella vihainen. Me yritimme tehdä yhtä sun toista sopimusta, mutta mikään ei kelvannut. Mörkö alkoi metsästämään sen jälkeen tänne tulleita lapsia. Kun tarpeeksi monta lasta oli kadonnut, yhteys tähän maailman katkesi, emmekä ole nähneet lapsia täällä sen jälkeen. Mörkö oli rakentanut salaista loitsua, että kun tarpeeksi monen lapsen pelkoa saa jäädeytettä, hän voisi loihtia niistä loitsun, jonka avulla yhteys tämän maailman ja oikean maailman väliin palautuisi. Ongelmana vaan olisi että mörkö pääsisi teidän maailmaan, hakemaan smaragdin.

Mörkö siis alkoi vaanimaan muumilaaksossa lapsia ja olemme taistelleet mörkö vastaan vuosia. Mörkö väijyi talomme nurkilla kaapaten lapsia, kunnes menimme noidan puheille, noita oli tarkkailut mörköä ja arvannut mörön suunnitelman, kun hän oli varastanut noidalta loitsukirjan. Noita tarvitsi kuitenki meidän apua, eikä yksin uskaltanut nousta mörköä vastaan. Yhdessä me meidän rakkaudella ja noidan avulla katkaisimme yhteyden teidän maailmaan. Mörkö ei ollut tyytyväinen. Siitä päivästä lähtien, muumilaaksossa ei ole ollut kesää. Mörkö tuli joka päivä tarkastamaan talon joka nurkan ja kerran hän raivostui niin, että nipsu ei ole enään meidän keskuudessamme. Me olemme luvanneet suojella lapsia, hinnalla millä hyvänsä.

Hämmästyin muumipapan kertomasta tarinasta ja sanoin, että yläkerrassa oli tiuhti ja viuhti. Muumit katsoivat toisiaan ja lähtivät äkkiä yläkertaan. He avasivat oven ja alkoivat heti kysymään miten he olivat päässeet tänne. He vastasivat, että he olivat menneet nukkumaan ja nähneet normaalisti unta, kunnes mörkö oli ilmestynyt uneen ja sen jälkeen he olivat heränneet täältä ja vähän sen jälkeen he näkivät minut. Kaikki olivat huolestuneita, eikä tienneet mitä tehdä. Kysyin minkälainen mörkö on, mutta kukaan ei oikein halunnut vastata. Muumipeikko sanoi " Täällä muumilaaksossa mörkö on aivan erilainen, kuin meistä tehdyssä sarjassa". Aloin pelkäämään, minulla ei ollut mitään hajua, minkä näkönen mörkö on, kun en muistanut mörköä edes muutenkaan.

Me aloimme miettiä mitä me tehdään, kunnes hiljaisuus rikkoontui. Mörkö oli tulossa päivittäiselle kierrokselle. Muumipappa neuvoi meidät välittömästi kellariin piiloon. Tulimme yläkerrasta alas olohuoneeseen ja muumipappa alkoi tarkkailemaan ikkunasta. Muumipappa käski menemään keittiön johtavasta luukusta kellariin. Minä en halunnut mennä, olin toisaalta peloissani, mutta toisaalta utelias näkemään, millainen mörkö oli. Pappa sanoi, että minun olisi viisasta mennä piiloon, sillä jos mörkö saisi minut kiinni, hän saisi mahdollisuuden päästä meidän maailmaan, ja kun tiuhti ja viuhti ovat täällä mörkö ei lopeta, ennenkuin löytävät heidät, eikä hän voi löytää. Katsoin ikkunasta ulos ja näin kuinka kaukana maisemassa taivas muutti väriä, mörkö oli lähellä. Mörön märinä voimistui ja itseäni alkoi pelottaan niin, että päätin lähteä kellariin.

Menimme kellariin ja menin piiloon laatikkoon sisälle ja muumipappa naulasi laatikon kiinni. Laatikossa oli kuitenkin pieni reikä, josta näin läpi. Muumipappa palasi olohuoneeseen ja hetken aikaa oli hiljaista. Tiuhti ja viuhti supisivat laatikossaan, kunnes kuului kuinka ovi pamahti auki. Tiuhti ja viuhti lopetti supinan. Mörkö alkoi liikkumaan talossa ja askeleet valtasivat hiljaisuuden. Mörkö astui keittiöön ja yhtäkkiä askeleet pysähtyi. Kuulin kuinka mörkö nuuskutti ja silloin hän alkoi karjumaan kovaan ääneen, avasi lattialuukun ja ryntäsi kellariin. Hän oli ilmeisesti haistanut meidät. Näin kuinka mörkö tuli kellariin laatikossa olevasta reiästä ja muumipeikko oli oikeassa, mörkö ei näyttänyt yhtään samalta mitä meidän maailmassa. Mörkö näytti suurinpiirtein tältä.

Mörkö vaelsi kellarissa ja nuuskutti. Pappa, Muumipeikko ja Nuuskamuikkunen tulivat perässä. Mörkö kysyi. "Onko täällä lapsia" Pappa vastasi, että ei, täällä ei ole ollut lapsia vuosikausiin, kyllähän sinä sen tiedät. Mörkö käänsi katseensa pappaan ja sanoi " Täällä haisee tiuhti ja viuhti, kerro missä he ovat tai jäädytän teidät kaikki" Pappa oli hätäänytyt, eikä keksinyt mitään, mitä sanoa, kunnes mamma tuli kellariin ja sanoi "Minä löysin viime viikolla tiuhdin ja viuhdin matkalaukun, he ovat jättäneet sen tänne" mamma oli tuonut matkalaukun yläkerrasta, kun mörkö oli tullut kellariin. Mörkö katsoi mammaa ja vastasi " Missä smaragdi on" Mamma kohautti olkapäitä ja sanoi "Tiuhti ja viuhti ovat vieneet sen mukana, kyllähän sinä sen tiedät".

Mörkö oli turhautuneen näköinen. Hän ei halunnut uskoa tuota selitystä, mutta hänen oli pakko. Mörkö oli lähdössä pois, mutta Tiuhti tai viuhti päästi aivastuksen. Mörkö kääntyi ja oli menossa kohti tiuhdin ja viuhdin laatikkoa. Mörkö oli avaamassa laatikkoa, väänsi laatikon auki, mutta juuri kun laatikko narahti, noita tuli kellariin ja loihti mörön paikalleen. Noita huusi, että ottakaa Tiuhti ja viuhti ja tulkaa mukaani. Pappa avasi laatikon ja kun näin mörön, jähmetyin paikalleni, se oli iso, pelottava ja näin kuinka hän tuojitti minua, vaikka ei pystynyt liikkumaan. Mörön silmistä näki, kuinka vihainen hän oli.

Lähdimme muumitalosta kohti noitametsää, noidan johdatuksella. Noita alkoi selittämään kuinka oli aistinut meidän tulon. Hän selitti "Mörkö on keksinyt keinon miten saa teidät tänne mailmaan, hän on uhrannut kaikki jäädytetyt lapset, joiden tarkoituksena oli tehdä loitsu, miten päästä teidän maailmaan. Hän löysi keinon miten tuoda teidät tänne. Mutta minä keksin keinon, miten saamme mörön loihdittua pois takaisin yksinäisille vuorille ja saada kaikki takaisin. Meidän pitää tehdä smaragdiin loitsu, ja antaa smaragdi mörölle, antakaa se smaragdi tiuhti ja viuhti ".

Mamma sanoi, että oli piilottanut smaragdin, kun mörkö tuli sinne ja haistoi tiuhdin ja viuhdin. Noita sanoi, mörön liikkumattomuus loitsu pitäisi vielä tehota ja että minun pitäisi hakea smaragdi, jos liikumattomuus loitsu on haihtunut, koska mörkö ei tunne hajuani. Sanoin, etten uskalla mennä sinne, en varmana mene. Noita vaan sanoi, että sinun on pakko. Metsän keskellä noita pysähtyi ja alkoi loihtimaan, Tiuhti ja viuhti lähetettiin takaisin minun maailmaani. " Sinun on pakko, olet ainoa mahdollisuus. Mutta muista, jos mörkö saa sinut kiinni, hän lähtee etsimään tiuhtia ja viuhtia teidän maailmaan, ja se merkitsee kaikille lapsille loppua ".

Muumipappa ja muumipeikko rohkaisi minua ja kertoi, että kyllä minä pystyn siihen. Nyt mamma sanoi "Minun tarvitsee kertoa yksi juttu...smaragdi.. Se on vieläki matkalaukussa, kellarissa, missä mörkö on..Mietin, että paras jättä se matkalaukkuun, ei mörkö sieltä tajua sitä katsoa, jos matkalaukku on minulla.. " Nielaisin palan kurkusta ja rohkaisin itseäni. Minun oli mentävä muumitaloon, yksin, pelko siitä, että mörkö voisi saada minut kiinni. Lähdin kohti muumitaloa, matkalla mietin strategioita, mitä tekisin eri tilanteessa.

Saavuin muumitalon eteen, keräsin rohkeutta vielä hetken ja avasin hiljaa ja varovasti oven. Ovesta kuuluva narina kaikui tyhjässä muumitalossa ja pelkäsin, että mörkö kuulee sen. Kävelin varovasti, varpaillani muumitaloa ympäri, katsoen, ettei mörkö yllätä minua mistään suunnasta, jos mörkö olisi vapautunut loitsusta. Pääsin keittöön ja lattialuukun päällä oli kiva, minkä muumipappa oli ilmeisesti jättänyt siihen. Mietin, että huh, mörkö on vielä loitsun vallassa, kun ei ole tullut kellarista. Helpottuneena avasin nopeasti luukun ja kapusin alas.

Olin oikeassa, mörkö oli kellarissa paikoillaan loitsun pauloissa, matkalaukku muutaman metrin päässä. Kävelin hiljaa mörön ohi. Mörkö oli todella pelottavan näköinen ja se vain tuijotti tyhjyyteen silmillään. Pääsin matkalaukun luokse ja avasin matkalaukun varmistaakseni, että smaragdi oli varmasti siellä. Raotin matkalaukkua ja sieltä tuleva hohde varmisti, että siellä se on. Käänsin päätä varmistaakseni, että mörkö olisi vielä loitsussa. Otin matkalaukun syliin ja käännyin lähteäksi pois, mutta.. Mörön silmät oli kääntynyt suoraan minua kohti. Minä vain jähmetyin katsomaan noita silmiä. Sitten tajusin, että loitsu oli varmaan raennut ja aloin panikoida, mutta mörkö ei liikahtanutkaan.

Olin hämmentynyt. Lähdin kävelemään kohti mörköä varovasti. Katsoin suoraa mörköä silmiin ja koko ajan olin varuillani, koska mörkö liikkuisi. Askeleeni olivat hitaita ja varovaisia, sekä mörön katse oli vanginnut minut tuijottamaan tuota hiviöitä suoraan silmiin. Minun syke nousi metri metriltä, kun yritin ohittaa mörköä. Pääsin mörön vierelle ohittaakseni hänet ja kun olin ohittanut, otin välittömästi juoksuaskeleet ja silloin mörkö kääntyi ja alkoi huutamaan niin kovaa, että kaaduin lattialuukulle menevissä rappusissa.

Nousin ylös ja katsoin taakseni, mutta mörkö ei ollut enää siinä. Hieroin silmiä ja mietin, mitä. Eihän mörkö voinut noin vaan kadota. Avasin varovasti lattialuukun ja tähylin kansi vähän auki, ettei mörkö vaanisi jossain nurkassa. Kun pääsin keittiöön, huomasin, että ulko-ovi oli auki. Olin hämilläni, koska ei mörkö voinut ohittaa minua missään kohtaa. Lähdin kävelemään kohti ulko-ovea, varmistin, ettei mörkö olisi oven takana, kummallakaan puolella. Laitoin ulko-oven kiinni ja silloin mörkö ilmestyi sisäpuolelta ulko-ovessa olevaan ikkunaan.

Lähdin välittömästi juoksemaan pois, katsoin taakseni, mutta mörkö vain seisoi ulko-oven edessä, hymyili, eikä lähtenyt perään. Pysähdyin ja jäin katsomaan mitä mörkö oikeen aikoi. Mörön käsi tuli mörön takaa ja siinä se oli. Smaragdi. Katsoin matkalaukkuun ja siellä oli vain joku timantti. Mörkö oli vaihtanut ne tarkoituksella. Mitä mörkö oikein aikoi? Miksei hän napannut minua ku olisi voinut? Mörkö avasi suunsa ja sanoi " Jos uskallat tulla eteeni, saat smaragdin " mietin, etten todellakaan mene, mörkö huijaa aivan varmasti. Mörkö alkoi kävelemään minua kohti ja aloin panikoida. Mietin, että tarvitsen tuon smaragdin, en voi vielä luovuttaa sitä mörölle.

Mörkö jatkoi kävelemistä, kunnes pysähtyi ja asetti smaragdin maahan, eteensä. " Tule vain, en minä sinulle mitään pahaa tee ". En tiedä miksi, mutta aloin kävelemään kohti mörkö. Mörkö vain hymyili ja hymy leventyi koko ajan, mitä lähemmäksi tulin. Olin nyt parin metrin päästä smaragdista ja mörkö alkoi nauramaan. Pelästyin ja otin pari askelta taaksepäin. Mörkö nauroi kuin hullu, kunnes yhtäkkiä se lopetti ja alkoi katsomaan minua vihaisesti. " Sinua on huijattu, eivät noita ja muut tarvitse smaragdia loitsuun, vaan sinut. Ne lähettivät sinut tänne, jotta saisin sinut ja saisin tehtyä loitsun, sekä lähdettyä pois muumilaaksosta. He ovat suunnitelleet tätä pitkään, he saivat sinut tänne maailmastasi loitsulla, jotta he voisivat uhrata sinut, he haluavat minusta eroon, että voivat elää täällä rauhassa. Me sovimme tämän kaiken yhdessä. Ei minua kiinnosta smaragdi, vaan tiuhti ja viuhti. He eivät pelkästään varasteet smaragdia. He tappoivat minun veljeni varastessaan smaragdia.

Huusin, etten usko sinua. Mörkö sanoi " miksi luulet, että sinut lähetettiin yksin, sen takia, etten tunne hajuasi? Hah, kyllä minä sinun hajusi haistoin jo aluksi, he lähettivät sinut siksi, että pääsisi sinusta eroon ". En halunnut uskoa mörköä, ei tämä voinut olla totta. " Ota vain smaragdi ja mene muumien luokse ja katso miten he reagoivat. He keksivät varmasti syyn lähettää sinut takaisin tänne. Aloin tulemaan vihaiseksi muumeille, lähestyin smaragdia ja sain laitettua sen matkalaukkuun. Käännyin poispäin ja näin mörön nyt edessäni. Mitä, katsoin taakseni ja mörkö oli myös siellä? Mörkö alkoi taas nauramaan " Haha huijasin sinua, veljeni on elossa, miksi luulit ulko-oven olevan auki kun tulit tänne, ? Me saimme yhdessä sinut ansaan. Nyt on minun aikani "

Möröt alkoivat lähestyä minua mutta olin tarpeeksi nopea ja pääsin pakoon. Juoksin niin lujaa kuin pystyin ja mörköjen märinä jäi takseeni kuin kauhumusiikki. Pääsin noitametsään. Oli jo todella pimeää enkä nähnyt juurikaan eteeni. Otin smaragdin laukusta, jotta se voisi tuoda valoa ja se toikin. Kävelin metsässä kunnes tajusin, että olen eksynyt. En tiennyt yhtään, mihin suuntaan kävellä. Kaikki näytti niin samalta. Aloin panikoida ja paniikin vallassa vain kuljin ympyrää. Lopulta uuvuin ja jäin itkemään maahan. Mi nulla ei ollut mitään toivoa. Itkin, kunnes kuulin rasahduksen lähellä. Käänsin välittömästi pääni rasahduken suuntaan. Nyt rasahdus kuului takaani. Käänsin pääni taakse ja huomasin pimessä mörön silmät ja suun. Pelästyin valtavasti ja lähdin äkkiä juoksemaan toiseen suuntaan, mutta törmäsin mörön veljeen. Kaaduin maahan ja mörön veli otti matkalaukun ja mörkö nappasi minut kiinni. Mörkö sanoi " Vihdoin on minun aikani "
Heräsin ja olin helpottunut, että se oli vain unta. Nousin ylös ja avasin huoneeni oven. Tein aamupalaa normaalisti, söin ja lähdin kohti koulua. Oli talvi ja pimeää heti aamusta. Menin kellariin hakemaan polkpyörääni. Kun pääsin kellarin alkoi tuttu musiikki soida. Pelästyin ja laitoin kellarin valot päälle ja mörkö seisoi edessäni " Minun aikani ".
Nyt heräsin oikeasti ja olin tosi sekaisin. Tein aamupalaa normaalisti ja lähdin kohti koulua. Olin menossa kellariin hakemaan pyörääni, mutta pelkäsin, että mörkö oli siellä. Tänä aamuna siis kävelin kouluun.

YouTube ; https://www.youtube.com/watch?v=RDO6N_B7DRw&lc=z23cflphfnvyyd4pw04t1aokgsvrzoaa1pjattw125wzrk0h00410.1564685229673331
submitted by Scantis to Suomi [link] [comments]


2019.06.17 09:39 Nirha Miten kääntää koko elämä ympäri?

Tässä aluksi vähän taustaa. Olen alkanut miettimään omaa elämää syvemmin tässä lähiaikoina kun olen melkein 30v naikkonen ja en silti ole vieläkään onnistunut elämään sellasta elämää mikä tekisi minut onnelliseksi. Kokoajan tuntuu, että puuttuu jotakin joka tekisi siitä täyttä. Haluaisin löytää eri tapoja mikä saisi elämästä mielenkiintoista ja elämisen arvoista. En ole löytänyt sitä niinsanottua elämän tarkoitusta tai drivea mikä veisi elämässä eteenpäin.
Minulla ei ole tällä hetkellä mitään menetettävää. Suurin osa omasta perheestä ovat toksisia joiden kanssa minun ei kannata olla tekemississä. Olen juuri eronnut pitkäaikaisesta parisuhteesta, josta en ole päässyt yli. Kaverit ovat olleet aina etäisiä ja eron jälkeen olen joutunut selviytymään siitä helvetistä yhtä ulkomailla asuvaa siskoa lukuunottamatta, yksin. Minulla on hyvä työpaikka hyvine etuineen, mutta ei se onnelliseksi tee.
Ero on ollut lähinnä tämä herättävä kokemus kun tukeuduin entiseen partrnerii aivan liikaa, että kun hänet menetti, meni koko sosiaalisen turvaverkko samalla. Olen koko elämäni kärsinyt keskivaikeasta masennuksesta paskan lapsuuden takia enkä ole sen johdosta oikein saanut iloa mistään. Pelaan tietokonepelejä ja joskus piirtelin, mutta nämäkin on jäänyt. Olen käynyt psykoterapiaa sen 3 vuotta ja paljon psykopolilla niin olen saantu vähän masennuksen kierteet aisoihin, vaikkakin ero tekee siitä vielä miljoona kertaa vaikeampaa. Nyt kärsin todella paljon yksinäisyydestä ja on kokoajan turvaton olo. Ei ole silloin ihmisiä ympräillä kun niitä eniten tarvitsisi. Yritän tosin mennä Amigo nimiseen mentorointipalveluun, josta saisi mentorin jonka tavata silloin tällöin. Olen myös harminnut alkavani käydä uudestaan psykoterapiassa omakustanteisesti. Olen koittanut uusia harrastuksia aivan puskista, mutta nekin on vähän jäänyt. Olen yrittänyt laventaa kaveripiiriä siinä onnistumatta. Töissä tulen hyvin toimeen ihmisten kanssa, mutta niistä ei ikinä jää käteen ystäviä.
Nyt olisi sellainen olo että haluaisin vetää koko elämän hallitusti ympäri. Mitä olen ajatellut on ehkä yrittää päästä ulkomaille töihin esim. Eurooppaan, USA:n, Australiaan tai Uuuteen-Seelantiin. Se on varmaan vaikea kun on medianomi koulutukselta ja suuntauntunut pelialaan graafiselle puolelle, mutta nykyisessä töissä teen paljon videoeditointia niin ehkä se lisää mahdollisuuksia.
Sen verran mitä olen huomannut on, että toiset ihmiset tekisivät lopulta onnelliseksi. Siksi yksi tavoitteista olisi saada jotain syvempiä terveellisiä kaverisuhteita, mitä minulla ei ole koskaan ennen ollut, joiden kanssa viettäisi paljon aikaa.
Jos teillä olisi jotain hyviä vinkkejä, ideoita tai kokemuksia, miten tätä viedä eteenpäin olisi kiva kuulla. Olen niin umpikujassa omassa nykyisessä elämässäni, etten halua jatkaa sitä tällä tavalla.
submitted by Nirha to Suomi [link] [comments]


2019.04.12 11:57 Scantis Mörön loitsu

Heräsin tyhjästä Talosta . Talo oli vanha, ränsistynyt, sekä homeinen. Oli pimeää, enkä nähnyt juurikaan eteeni. Nousin ylös sängystä ja lähdin kohti ovea, ovi oli pikkuisen auki, kun olin aukaisemssa sitä, se liikkui hyvin hitaasti auki , naristen. Ajattelin, että oven toisella puolella olisi jokin, joten aukaisin oven varvoasti ja kurkistin oven taakse,mutta siellä ei ollut mitään.
Lähdin huoneesta ja kävelin käytävällä. Käytävä oli homeinen, väritön, sekä hyvin synkkä. Askeleeni kaikui käytävällä ja talo piti omanlaisia ääniä. Kävelin melkein käytävän päähän asti, kunnes alkoi kuulua kahden ihmisen supinaa. Pysähdyin ja palasin takaisin huoneeseen oven taakse katsomaan, mitä tapahtuu. Huoneessa oli tiuhti ja viuhti piilottamassa matkalaukkua ja he vaikuttivat olevan peloissaan. Kun astuin huoneeseen, molemmat alkoivat huutamaan " Älä jäädytä meitä" Ihmettelin, mitä he tarkoittavat ja kysyin mitä tarkoitatte. Tiuhti ja viuhti vaikuttivat olevan helpottuneita ja saivat sanottua "Ulkona on kylmä, sulje ovi"
Jäin miettimään tuota lausetta, mutta en tajunnut mitä he voisivat tarkoittaa. Tässä unessa siis en jostain syystä tiennyt koko möröstä mitäään, vaikka tiesin muumeista, mikä oli outoa. He kysyivät, ovatko muumit vielä talossa ja kysyin olenko muumitalossa. He nyökkäsivät ja kun aloin katsomaan huonetta, mietin, että onko tämä muka muumitalo, vanha ja ränsistynyt? Lähdin alakertaan katsomaan, josko muumit olisivat siellä. Tiuhti ja viuhti vaikuttivat olevan outoja, eivät omia itseään.
He istuivat keittiön pöydän ääressä ja olivat vakavan näköisiä. Menin kysymään, miksi olen täällä ja onko muumilaakso oikeasti olemassa. Muumipappa vastasi, että muumilaaksoon pääsee vain, jos oikeasti uskoo muumeihin. Olin tietenkin innoissani, mutta pettynyt muumitalon näöstä. Nuuskamuikkunen tuijotti minua intensiivisesti ja kysyi, oletko nähnyt sen. Jäin katsomaan muikkusta ja kysyin minkä? Muikkunen käänsi katseensa muumipappaan ja molemmat oli huolestuneen näköisiä. " Et siis tiedä täällä vallitsevasta hirviöstä?" Minua alkoi pelottamaan ja kysyin mikä hirviö? Muumipappa nousi tuolista ja käveli luokseni, hän laittoi käden olalleni ja alkoi selittämään.
" Ennen vanhaan lapset pääsivät matkustamaan unesta muumilaaksoon, jos vain uskoi meihin. He pääsivät viettämään aikaa kanssamme, pitämään hauskaa ja matkustamaan ympäri muumilaaksoa. Yksi alue oli kuitenkin kielletty. Yksinäiset vuoret. Yksinäisillä vuorilla vaelsi Mörkö. Vaarallinen hirviö. Vaikka meistä koskevasta sarjassa lapset tiesivät möröstä, meidän maailmassa heidän muistinsa pyyhityti möröstä, koska se aiheutti monissa traumoja. Mörkö pysyi omalla alueellaan ennen, mutta ajan myötä mörkö tuli katkeraksi. Mörkö oli yksinäinen eikä halunnut enää olla yksin, hän ei halunnut kunnioittaa sopimusta, että mörkö ei saisi tulla muumilaaksoon. Aluksi mörkö tuli rajojen yli ja lapset saivat elinikäisiä traumoja kokemastaan. Me käskimme mörköä menemään pois ja noudattamaan sopimusta. Vastineeksi annoimme mörölle smaragdin ja mörkö oli tyytyväinen.
Eräänä päivänä tänne tuli kaksi lasta, tiuhti ja viuhti. Aivan, tiuhti ja viuhti olivat ennen lapsia teidän maailmasta. Kaikki sujuivat hyvin, kunnes tiuhti ja viuhti halusivat lähteä yksinäisille vuorille. Me kielsimme menemästä sinne, koska vuorilla eksyy helposti. He eivät kuitenkaan kuunnelleet meitä, vaan lähtivät vuorille. He olivat löytäneet luolan, jossa mörkö asui ja löysivät smaragdin. He ottivat smaragdin, mutta silloin mörkö ilmestyi ja he lähtivät pakoon. He tulivat takaisin ja kertoivat tapahtuneesta. Kehotimme palauttamaan smaragdin, mutta he eivät halunneet. Me jouduimme lähettämään tiuhtin ja viuhtin, sekä smaragdin takaisin omaan maailmaansa.
Kun tiuhti ja viuhti olivat lähteneet, mörkö saapui muumilaaksoon ja oli todella vihainen. Me yritimme tehdä yhtä sun toista sopimusta, mutta mikään ei kelvannut. Mörkö alkoi metsästämään sen jälkeen tänne tulleita lapsia. Kun tarpeeksi monta lasta oli kadonnut, yhteys tähän maailman katkesi, emmekä ole nähneet lapsia täällä sen jälkeen. Mörkö oli rakentanut salaista loitsua, että kun tarpeeksi monen lapsen pelkoa saa jäädeytettä, hän voisi loihtia niistä loitsun, jonka avulla yhteys tämän maailman ja oikean maailman väliin palautuisi. Ongelmana vaan olisi että mörkö pääsisi teidän maailmaan, hakemaan smaragdin.
Mörkö siis alkoi vaanimaan muumilaaksossa lapsia ja olemme taistelleet mörkö vastaan vuosia. Mörkö väijyi talomme nurkilla kaapaten lapsia, kunnes menimme noidan puheille, noita oli tarkkailut mörköä ja arvannut mörön suunnitelman, kun hän oli varastanut noidalta loitsukirjan. Noita tarvitsi kuitenki meidän apua, eikä yksin uskaltanut nousta mörköä vastaan. Yhdessä me meidän rakkaudella ja noidan avulla katkaisimme yhteyden teidän maailmaan. Mörkö ei ollut tyytyväinen. Siitä päivästä lähtien, muumilaaksossa ei ole ollut kesää. Mörkö tuli joka päivä tarkastamaan talon joka nurkan ja kerran hän raivostui niin, että nipsu ei ole enään meidän keskuudessamme. Me olemme luvanneet suojella lapsia, hinnalla millä hyvänsä.
Hämmästyin muumipapan kertomasta tarinasta ja sanoin, että yläkerrassa oli tiuhti ja viuhti. Muumit katsoivat toisiaan ja lähtivät äkkiä yläkertaan. He avasivat oven ja alkoivat heti kysymään miten he olivat päässeet tänne. He vastasivat, että he olivat menneet nukkumaan ja nähneet normaalisti unta, kunnes mörkö oli ilmestynyt uneen ja sen jälkeen he olivat heränneet täältä ja vähän sen jälkeen he näkivät minut. Kaikki olivat huolestuneita, eikä tienneet mitä tehdä. Kysyin minkälainen mörkö on, mutta kukaan ei oikein halunnut vastata. Muumipeikko sanoi " Täällä muumilaaksossa mörkö on aivan erilainen, kuin meistä tehdyssä sarjassa". Aloin pelkäämään, minulla ei ollut mitään hajua, minkä näkönen mörkö on, kun en muistanut mörköä edes muutenkaan.
Me aloimme miettiä mitä me tehdään, kunnes hiljaisuus rikkoontui. Mörkö oli tulossa päivittäiselle kierrokselle. Muumipappa neuvoi meidät välittömästi kellariin piiloon. Tulimme yläkerrasta alas olohuoneeseen ja muumipappa alkoi tarkkailemaan ikkunasta. Muumipappa käski menemään keittiön johtavasta luukusta kellariin. Minä en halunnut mennä, olin toisaalta peloissani, mutta toisaalta utelias näkemään, millainen mörkö oli. Pappa sanoi, että minun olisi viisasta mennä piiloon, sillä jos mörkö saisi minut kiinni, hän saisi mahdollisuuden päästä meidän maailmaan, ja kun tiuhti ja viuhti ovat täällä mörkö ei lopeta, ennenkuin löytävät heidät, eikä hän voi löytää. Katsoin ikkunasta ulos ja näin kuinka kaukana maisemassa taivas muutti väriä, mörkö oli lähellä. Mörön märinä voimistui ja itseäni alkoi pelottaan niin, että päätin lähteä kellariin.
Menimme kellariin ja menin piiloon laatikkoon sisälle ja muumipappa naulasi laatikon kiinni. Laatikossa oli kuitenkin pieni reikä, josta näin läpi. Muumipappa palasi olohuoneeseen ja hetken aikaa oli hiljaista. Tiuhti ja viuhti supisivat laatikossaan, kunnes kuului kuinka ovi pamahti auki. Tiuhti ja viuhti lopetti supinan. Mörkö alkoi liikkumaan talossa ja askeleet valtasivat hiljaisuuden. Mörkö astui keittiöön ja yhtäkkiä askeleet pysähtyi. Kuulin kuinka mörkö nuuskutti ja silloin hän alkoi karjumaan kovaan ääneen, avasi lattialuukun ja ryntäsi kellariin. Hän oli ilmeisesti haistanut meidät. Näin kuinka mörkö tuli kellariin laatikossa olevasta reiästä ja muumipeikko oli oikeassa, mörkö ei näyttänyt yhtään samalta mitä meidän maailmassa. Mörkö näytti suurinpiirtein tältä.
Mörkö vaelsi kellarissa ja nuuskutti. Pappa, Muumipeikko ja Nuuskamuikkunen tulivat perässä. Mörkö kysyi. "Onko täällä lapsia" Pappa vastasi, että ei, täällä ei ole ollut lapsia vuosikausiin, kyllähän sinä sen tiedät. Mörkö käänsi katseensa pappaan ja sanoi " Täällä haisee tiuhti ja viuhti, kerro missä he ovat tai jäädytän teidät kaikki" Pappa oli hätäänytyt, eikä keksinyt mitään, mitä sanoa, kunnes mamma tuli kellariin ja sanoi "Minä löysin viime viikolla tiuhdin ja viuhdin matkalaukun, he ovat jättäneet sen tänne" mamma oli tuonut matkalaukun yläkerrasta, kun mörkö oli tullut kellariin. Mörkö katsoi mammaa ja vastasi " Missä smaragdi on" Mamma kohautti olkapäitä ja sanoi "Tiuhti ja viuhti ovat vieneet sen mukana, kyllähän sinä sen tiedät".
Mörkö oli turhautuneen näköinen. Hän ei halunnut uskoa tuota selitystä, mutta hänen oli pakko. Mörkö oli lähdössä pois, mutta Tiuhti tai viuhti päästi aivastuksen. Mörkö kääntyi ja oli menossa kohti tiuhdin ja viuhdin laatikkoa. Mörkö oli avaamassa laatikkoa, väänsi laatikon auki, mutta juuri kun laatikko narahti, noita tuli kellariin ja loihti mörön paikalleen. Noita huusi, että ottakaa Tiuhti ja viuhti ja tulkaa mukaani. Pappa avasi laatikon ja kun näin mörön, jähmetyin paikalleni, se oli iso, pelottava ja näin kuinka hän tuojitti minua, vaikka ei pystynyt liikkumaan. Mörön silmistä näki, kuinka vihainen hän oli.
Lähdimme muumitalosta kohti noitametsää, noidan johdatuksella. Noita alkoi selittämään kuinka oli aistinut meidän tulon. Hän selitti "Mörkö on keksinyt keinon miten saa teidät tänne mailmaan, hän on uhrannut kaikki jäädytetyt lapset, joiden tarkoituksena oli tehdä loitsu, miten päästä teidän maailmaan. Hän löysi keinon miten tuoda teidät tänne. Mutta minä keksin keinon, miten saamme mörön loihdittua pois takaisin yksinäisille vuorille ja saada kaikki takaisin. Meidän pitää tehdä smaragdiin loitsu, ja antaa smaragdi mörölle, antakaa se smaragdi tiuhti ja viuhti ".
Mamma sanoi, että oli piilottanut smaragdin, kun mörkö tuli sinne ja haistoi tiuhdin ja viuhdin. Noita sanoi, mörön liikkumattomuus loitsu pitäisi vielä tehota ja että minun pitäisi hakea smaragdi, jos liikumattomuus loitsu on haihtunut, koska mörkö ei tunne hajuani. Sanoin, etten uskalla mennä sinne, en varmana mene. Noita vaan sanoi, että sinun on pakko. Metsän keskellä noita pysähtyi ja alkoi loihtimaan, Tiuhti ja viuhti lähetettiin takaisin minun maailmaani. " Sinun on pakko, olet ainoa mahdollisuus. Mutta muista, jos mörkö saa sinut kiinni, hän lähtee etsimään tiuhtia ja viuhtia teidän maailmaan, ja se merkitsee kaikille lapsille loppua ".
Muumipappa ja muumipeikko rohkaisi minua ja kertoi, että kyllä minä pystyn siihen. Nyt mamma sanoi "Minun tarvitsee kertoa yksi juttu...smaragdi.. Se on vieläki matkalaukussa, kellarissa, missä mörkö on..Mietin, että paras jättä se matkalaukkuun, ei mörkö sieltä tajua sitä katsoa, jos matkalaukku on minulla.. " Nielaisin palan kurkusta ja rohkaisin itseäni. Minun oli mentävä muumitaloon, yksin, pelko siitä, että mörkö voisi saada minut kiinni. Lähdin kohti muumitaloa, matkalla mietin strategioita, mitä tekisin eri tilanteessa.
Saavuin muumitalon eteen, keräsin rohkeutta vielä hetken ja avasin hiljaa ja varovasti oven. Ovesta kuuluva narina kaikui tyhjässä muumitalossa ja pelkäsin, että mörkö kuulee sen. Kävelin varovasti, varpaillani muumitaloa ympäri, katsoen, ettei mörkö yllätä minua mistään suunnasta, jos mörkö olisi vapautunut loitsusta. Pääsin keittöön ja lattialuukun päällä oli kiva, minkä muumipappa oli ilmeisesti jättänyt siihen. Mietin, että huh, mörkö on vielä loitsun vallassa, kun ei ole tullut kellarista. Helpottuneena avasin nopeasti luukun ja kapusin alas.
Olin oikeassa, mörkö oli kellarissa paikoillaan loitsun pauloissa, matkalaukku muutaman metrin päässä. Kävelin hiljaa mörön ohi. Mörkö oli todella pelottavan näköinen ja se vain tuijotti tyhjyyteen silmillään. Pääsin matkalaukun luokse ja avasin matkalaukun varmistaakseni, että smaragdi oli varmasti siellä. Raotin matkalaukkua ja sieltä tuleva hohde varmisti, että siellä se on. Käänsin päätä varmistaakseni, että mörkö olisi vielä loitsussa. Otin matkalaukun syliin ja käännyin lähteäksi pois, mutta.. Mörön silmät oli kääntynyt suoraan minua kohti. Minä vain jähmetyin katsomaan noita silmiä. Sitten tajusin, että loitsu oli varmaan raennut ja aloin panikoida, mutta mörkö ei liikahtanutkaan.
Olin hämmentynyt. Lähdin kävelemään kohti mörköä varovasti. Katsoin suoraa mörköä silmiin ja koko ajan olin varuillani, koska mörkö liikkuisi. Askeleeni olivat hitaita ja varovaisia, sekä mörön katse oli vanginnut minut tuijottamaan tuota hiviöitä suoraan silmiin. Minun syke nousi metri metriltä, kun yritin ohittaa mörköä. Pääsin mörön vierelle ohittaakseni hänet ja kun olin ohittanut, otin välittömästi juoksuaskeleet ja silloin mörkö kääntyi ja alkoi huutamaan niin kovaa, että kaaduin lattialuukulle menevissä rappusissa.
Nousin ylös ja katsoin taakseni, mutta mörkö ei ollut enää siinä. Hieroin silmiä ja mietin, mitä. Eihän mörkö voinut noin vaan kadota. Avasin varovasti lattialuukun ja tähylin kansi vähän auki, ettei mörkö vaanisi jossain nurkassa. Kun pääsin keittiöön, huomasin, että ulko-ovi oli auki. Olin hämilläni, koska ei mörkö voinut ohittaa minua missään kohtaa. Lähdin kävelemään kohti ulko-ovea, varmistin, ettei mörkö olisi oven takana, kummallakaan puolella. Laitoin ulko-oven kiinni ja silloin mörkö ilmestyi sisäpuolelta ulko-ovessa olevaan ikkunaan.
Lähdin välittömästi juoksemaan pois, katsoin taakseni, mutta mörkö vain seisoi ulko-oven edessä, hymyili, eikä lähtenyt perään. Pysähdyin ja jäin katsomaan mitä mörkö oikeen aikoi. Mörön käsi tuli mörön takaa ja siinä se oli. Smaragdi. Katsoin matkalaukkuun ja siellä oli vain joku timantti. Mörkö oli vaihtanut ne tarkoituksella. Mitä mörkö oikein aikoi? Miksei hän napannut minua ku olisi voinut? Mörkö avasi suunsa ja sanoi " Jos uskallat tulla eteeni, saat smaragdin " mietin, etten todellakaan mene, mörkö huijaa aivan varmasti. Mörkö alkoi kävelemään minua kohti ja aloin panikoida. Mietin, että tarvitsen tuon smaragdin, en voi vielä luovuttaa sitä mörölle.
Mörkö jatkoi kävelemistä, kunnes pysähtyi ja asetti smaragdin maahan, eteensä. " Tule vain, en minä sinulle mitään pahaa tee ". En tiedä miksi, mutta aloin kävelemään kohti mörkö. Mörkö vain hymyili ja hymy leventyi koko ajan, mitä lähemmäksi tulin. Olin nyt parin metrin päästä smaragdista ja mörkö alkoi nauramaan. Pelästyin ja otin pari askelta taaksepäin. Mörkö nauroi kuin hullu, kunnes yhtäkkiä se lopetti ja alkoi katsomaan minua vihaisesti. " Sinua on huijattu, eivät noita ja muut tarvitse smaragdia loitsuun, vaan sinut. Ne lähettivät sinut tänne, jotta saisin sinut ja saisin tehtyä loitsun, sekä lähdettyä pois muumilaaksosta. He ovat suunnitelleet tätä pitkään, he saivat sinut tänne maailmastasi loitsulla, jotta he voisivat uhrata sinut, he haluavat minusta eroon, että voivat elää täällä rauhassa. Me sovimme tämän kaiken yhdessä. Ei minua kiinnosta smaragdi, vaan tiuhti ja viuhti. He eivät pelkästään varasteet smaragdia. He tappoivat minun veljeni varastessaan smaragdia.
Huusin, etten usko sinua. Mörkö sanoi " miksi luulet, että sinut lähetettiin yksin, sen takia, etten tunne hajuasi? Hah, kyllä minä sinun hajusi haistoin jo aluksi, he lähettivät sinut siksi, että pääsisi sinusta eroon ". En halunnut uskoa mörköä, ei tämä voinut olla totta. " Ota vain smaragdi ja mene muumien luokse ja katso miten he reagoivat. He keksivät varmasti syyn lähettää sinut takaisin tänne. Aloin tulemaan vihaiseksi muumeille, lähestyin smaragdia ja sain laitettua sen matkalaukkuun. Käännyin poispäin ja näin mörön nyt edessäni. Mitä, katsoin taakseni ja mörkö oli myös siellä? Mörkö alkoi taas nauramaan " Haha huijasin sinua, veljeni on elossa, miksi luulit ulko-oven olevan auki kun tulit tänne, ? Me saimme yhdessä sinut ansaan. Nyt on minun aikani "
Möröt alkoivat lähestyä minua mutta olin tarpeeksi nopea ja pääsin pakoon. Juoksin niin lujaa kuin pystyin ja mörköjen märinä jäi takseeni kuin kauhumusiikki. Pääsin noitametsään. Oli jo todella pimeää enkä nähnyt juurikaan eteeni. Otin smaragdin laukusta, jotta se voisi tuoda valoa ja se toikin. Kävelin metsässä kunnes tajusin, että olen eksynyt. En tiennyt yhtään, mihin suuntaan kävellä. Kaikki näytti niin samalta. Aloin panikoida ja paniikin vallassa vain kuljin ympyrää. Lopulta uuvuin ja jäin itkemään maahan. Minulla ei ollut mitään toivoa. Itkin, kunnes kuulin rasahduksen lähellä. Käänsin välittömästi pääni rasahduken suuntaan. Nyt rasahdus kuului takaani. Käänsin pääni taakse ja huomasin pimessä mörön silmät ja suun. Pelästyin valtavasti ja lähdin äkkiä juoksemaan toiseen suuntaan, mutta törmäsin mörön veljeen. Kaaduin maahan ja mörön veli otti matkalaukun ja mörkö nappasi minut kiinni. Mörkö sanoi " Vihdoin on minun aikani "
Heräsin ja olin helpottunut, että se oli vain unta. Nousin ylös ja avasin huoneeni oven. Tein aamupalaa normaalisti, söin ja lähdin kohti koulua. Oli talvi ja pimeää heti aamusta. Menin kellariin hakemaan polkpyörääni. Kun pääsin kellarin alkoi tuttu musiikki soida. Pelästyin ja laitoin kellarin valot päälle ja mörkö seisoi edessäni " Minun aikani ".
Nyt heräsin oikeasti ja olin tosi sekaisin. Tein aamupalaa normaalisti ja lähdin kohti koulua. Olin menossa kellariin hakemaan pyörääni, mutta pelkäsin, että mörkö oli siellä. Tänä aamuna siis kävelin kouluun.
submitted by Scantis to Suomi [link] [comments]


MARGOTT HAASTAA #3 Miten saada rukousvastauksia? Anna Palaute - palautteen anto opas traileri. Miten saada YouTube kanavalle lisää tilaajia? Viisi ... Kuinka saada suosiota Youtubessa? [Opetusvideo] Miten ympäristö reagoi näkemäänsä väärinkohteluun? KUINKA SAADA KESÄTÖITÄ? Caritas - Ruohonkorren lailla Miten Saadaan WL Nopeasti ja Helposti Uskomatonta Growtopia Suomi

Miten saada poikaystävä? - Täydellinen opas poikaystävän ...

  1. MARGOTT HAASTAA #3
  2. Miten saada rukousvastauksia?
  3. Anna Palaute - palautteen anto opas traileri.
  4. Miten saada YouTube kanavalle lisää tilaajia? Viisi ...
  5. Kuinka saada suosiota Youtubessa? [Opetusvideo]
  6. Miten ympäristö reagoi näkemäänsä väärinkohteluun?
  7. KUINKA SAADA KESÄTÖITÄ?
  8. Caritas - Ruohonkorren lailla
  9. Miten Saadaan WL Nopeasti ja Helposti Uskomatonta Growtopia Suomi

Jokaisella henkilöllä on oikeus saada tietää toimintansa seurauksista. Palaute viestii sen, että hänet on nähty ja että hänen työllään on merkitystä suuremman kokonaisuuden sisällä. Tässä videossa näytän, miten voi saada Youtube-videoon katsojia ja tykkäyksiä, ja kuinka saa kanavalle tilaajia. Käyttämäni menetelmät ovat helppoja, yksinke... Miten saada ensimmäiset sata tilaajaa YouTubessa [VIISI VINKKIÄ] ... 22:13. Ota hänet vastaan-Petri Laaksonen - Duration: 3:27. ritulainen500 611,993 views. 3:27. Kerro kuiskaten tunteesi ... Miten ympäristö reagoi näkemäänsä väärinkohteluun? ... vaan hänet jätetään kokonaan rauhaan. ... Kuinka saada riita loppumaan ... Miten saada 100wl helposti! Growtopia - Duration: 3:07. SuperMarioGt 7,986 views. 3:07. Olen Maailman Onnekkain Pelaaja Omg 😱Mut melkein scammatti Autum Wing Jeanb000 Growtopia Suomi - ... Kiitos darksuhille ja onnea logokisan voitosta. Käykäähän tilaamassa hänet: https://m.youtube.com/channel/UCJ9MUJp2e0O5WyJIXig1WDg Huhhei, on taas margott ha... Luuk. 18:9-14 Niin hän puhui vielä muutamille, jotka luottivat itseensä, luullen olevansa vanhurskaita, ja ylenkatsoivat muita, tämän vertauksen: 'Kaksi miestä meni ylös pyhäkköön ... Kaikille YouTuben katsojille ei ole itsestään selvää miten kanavan tilaaminen tapahtuu. Uusien tilaajien saamiseksi YouTube kanavalle kannattaakin varmistaa,... Jaa omat kesätyökokemuksesi kommenteissa! Jos video nappas, heitä yläpeukkua ja laita kanava tilaukseen! :3 SNAPCHAT: @onnimikael TWITTER: https://twitter.co...